Hanketyössä kohderyhmät ovat harvoin yhtenäisiä. Osallistujilla on erilaisia taustoja, osaamisia, motivaatiotekijöitä ja elämäntilanteita. Siksi asiakaslähtöisyys ei ole vain toivottava lähestymistapa – se on edellytys vaikuttavalle ja osuvasti kohdennetulle toiminnalle.
ESR+-rahoitteisessa HOT – hyvinvointia, osallisuuta ja työtä maahan muuttaneille vanhemmille -hankkeessa (LAB 2025) alkukartoitus on todettu ensimmäisenä mahdollisuutena toteuttaa asiakaslähtöisyyttä käytännössä. Alkukartoituksella ei pelkästään selvitetty osallistujien taustoja ja tavoitteita, vaan se toimii myös perustana hankkeen ryhmätoiminnalle. Oikein toteutettuna alkukartoitus auttoi myös luomaan tunnetta siitä, että jokainen osallistuja tulee kohdatuksi yksilönä.
![[Alt-teksti: Vasen ja oikea käsi pitelevät toisiinsa sopivia palapelin paloja vastakkain.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2025/06/269_2025_Alkukartoitus-–-asiakaslahtoisyyden-kivijalka_1-1024x567.jpg)
Kehittäminen tarpeesta käsin
HOT-hankkeessa (ESR+) alkukartoitus nousi esiin tarpeesta ymmärtää kohderyhmää paremmin ja rakentaa toimintaa heidän näkökulmastaan. Kartoitusta lähdettiin kehittämään vaiheittain kokemuksen perusteella. Ensimmäisessä toteutuksessa alkukartoituksessa käytettiin Kotoa kotiin -hankemateriaaliin (2022) perustuvaa lomaketta. Pian huomattiin, että yli puolella osallistujilla on vähäinen kielitaito tai vaikeus lukea ja kirjoittaa suomeksi. Lomakkeet jäivät täyttämättä ja tietoa saamatta.
Toinen alkukartoitus pidettiin vapaana keskusteluna ja ilman lomaketta. Alkukartoitukseen kaivattiin kuitenkin selkeämpää struktuuria, kun kysymykset jäivät kysymättä tai keskustelu siirtyi asian ulkopuolelle. Osallistujat kertovat mieluummin esimerkiksi lapsistaan tai kotoutumisen haasteista. Kahden kartoitusten perusteella HOT-hanketiimi on määritellyt tärkeintä tietoa ja luonut tukikysymykset alkukartoituksen haastattelijoille (HOT 2025).
Asiakaslähtöisyyden konkretisoituminen: kartoitus yhdessä asiakkaan kanssa
Hankkeessa tavoitellaan kartoitusta, joka ohjaa asiakasta pohtimaan omaa tilannettaan ja antaa työntekijälle selkeän näkymän yksilöllisestä tuesta. Otimme huomioon sekä konkreettiset tekijät, joita ovat esimerkiksi koulutus, työhistoria ja elämäntilanne, että pehmeämmät, asiakasta itseään kuvaavat näkökulmat kuten motivaatio, tavoitteet ja toiveet. Tämä mahdollisti paitsi vahvemman vuorovaikutuksen myös sen, että toimenpiteet pystyttiin kohdentamaan kunkin osallistujan tilanteeseen sopivalla tavalla. Näin kartoitus vaikutti suoraan siihen, millaiseksi osallistuja koki toiminnan hyödyllisyyden.
Kartoituksen kehittämisen myötä asiakaslähtöisyys ei jäänyt vain periaatteeksi, vaan siitä tuli osa arjen käytäntöjä. Alkukartoitus auttaa rakentamaan yksilöllisiä palvelupolkuja, tukemaan sitoutumista ja osallistumista sekä tunnistamaan piileviä esteitä.
Erityisen merkittävää on se, että osallistujat kokivat tulevansa aidosti kuulluiksi jo alusta alkaen. Monelle se loi pohjan luottamukselle ja antoi tunteen siitä, että heidän tarpeensa ovat keskiössä. Alkukartoituksen avulla hankkeessa suunnitellaan yksilöllisiä tai kohderyhmäkohtaisia toimenpiteitä, jotka vastaavat todellisiin tarpeisiin. Kun asiakas kokee toiminnan merkitykselliseksi, sitoutuminen ja edistyminen paranevat – ja tätä kautta myös hankkeen kokonaistulokset.
Alkukartoitus osana toimintamallia
Tavoitteenamme on sisällyttää alkukartoitus osaksi kehitettävää toimintamallia niin, että sen asiakaslähtöinen perusta säilyy ja vahvistuu. Kartoitus ei ole vain lomake tai muodollinen alkuvaihe – se on keino ymmärtää, kohdata ja rakentaa yhteistyötä. Hankkeen vinkkejä alkukartoituksen järjestäjille on koottu Tarkistuslistaan (HOT 2025).
Kun alkukartoitus toteutetaan asiakaslähtöisesti, se ei ainoastaan tarjoa tietoa suunnittelun tueksi, vaan luo myös kokemuksen siitä, että osallistuja tulee kuulluksi ja nähdyksi. Tämä vahvistaa sitoutumista ja luottamusta koko prosessiin. Kun osallistujan tilanne ja tarpeet tunnistetaan jo alussa, toimenpiteet voidaan kohdentaa tarkemmin – oikea tuki oikeaan aikaan. Tällainen yksilöllisyys ei ainoastaan tehosta toimintaa, vaan lisää sen vaikuttavuutta: osallistujat kokevat toiminnan mielekkääksi ja hyödylliseksi omassa arjessaan.
Kirjoittaja
Mariia Baliasina, KM, kieltenopettaja, työskentelee TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä sekä projektipäällikkönä HOT ‒ Hyvinvointia, osallisuutta ja työtä maahan muuttaneille vanhemmille -hankkeessa.
Lähteet
HOT. 2025. Tarkistuslista: Alkukartoitus osana asiakaslähtöistä ja vaikuttavaa toimintaa. Viitattu 6.5.2025. Saatavissa https://lab.fi/sites/default/files/2025-05/tarkistuslista-alkukartoitus-osana-asiakaslahtoista-ja-vaikuttavaa-toimintaa.pdf
HOT. 2025. Tukikysymykset alkukartoituksen haastattelijoille. Viitattu 6.5.2025. Saatavissa https://osaamisenpaikka.fi/wp-content/uploads/2025/05/HOT_alkukartoitus_kysymykset.pdf
Kotoa kotiin. 2022. Alkukeskustelu. Viitattu 9.6.2025. Saatavissa https://osaamisenpaikka.fi/wp-content/uploads/2022/01/Alkukeskustelu.pdf
LAB. 2025. HOT ‒ Hyvinvointia, osallisuutta ja työtä maahan muuttaneille vanhemmille. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 6.5.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/hot
Public Domain Pictures. 2012. Kädet, Palapelin palaset, Kytkeä. Pixabay. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/k%C3%A4det-palapelin-palaset-kytke%C3%A4-20333/
