Toistokatetrointi on turvallinen ja ensisijainen menetelmä virtsarakon tyhjentämistä varten silloin, kun virtsaaminen ei syystä tai toisesta onnistu normaalisti tai rakko ei tyhjene kunnolla (Käypä hoito 2024). HUS Naistentautien vastaanotolla Naistenklinikalla toteutetussa kehittämistehtävässä vahvistettiin henkilökunnan osaamista ja itsevarmuutta ohjaustilanteissa.
Ohjauksen teoreettinen tausta
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) velvoittaa tarjoamaan potilaalle yksilöllistä ohjausta. Toistokatetroinnissa laadukas potilasohjaus on merkittävä tekijä: se parantaa potilaan sitoutumista hoitoon, lisää motivaatiota sekä vahvistaa potilaan pärjäämisen ja kuulluksi tulemisen tunnetta (Kinnunen 2019).
Potilasohjauksen kulmakiviä on potilaan yksilöllisyyden huomioiminen. Tämä kattaa niin anatomian, katetroinnin lähtökohdat ja syyt, potilaan taustan, sairaudet kuin aiemman tietämyksen ja motivaation sekä aseptiikan ja katetrin oikeaoppisen käsittelyn perusteet. (Kinnunen 2019) Toistokatetroinnin toteuttamisen käytännöissä on joitakin hyvinvointialueellisia, osasto- ja potilaskohtaisia eroja.
Yleensä tarkoitus kuitenkin on, että potilas pyrkii ensin virtsaamaan normaalisti ja katetroi sen jälkeen jäännösvirtsan tyhjentämiseksi. Tämä virtsamäärä ohjataan mittaamaan. (THL 2026) Naistentautien vastaanotolla yli 500 ml:n jäännösvirtsamäärä vaatii tiheämpää katetrointia, kun taas toistuvasti mitattu alle 200 ml:n määrä mahdollistaa toistokatetroinnin lopettamisen. Yksikössämme katetroinnin tarve on usein ohimenevä ja liittyy esimerkiksi gynekologisen alueen toimenpiteen aiheuttamaan turvotukseen.
Kehittämistehtävän toteutus ja muutokset työyhteisön toimintaan
Kehittämistehtävä sai alkunsa työyhteisön itse esille tuomasta tarpeesta, sillä etenkin akuuteissa toimenpiteiden jälkeisissä virtsaamisvaikeuksissa potilaan toistokatetroinnin ohjaus lankeaa usein toimenpidepuolen hoitajalle. Ohjaustilanteita tulee kuitenkin vastaan lopulta hyvin satunnaisesti, minkä vuoksi moni koki ohjaustilanteessa epävarmuutta.
Epävarmuuden helpottamiseksi ja ohjaustapojen yhtenäistämiseksi osastotunnilla järjestettiin kertaustilaisuus ensisijaisesti toimenpidepuolen hoitajille, vaikka kaikki työyhteisön jäsenet olivat tervetulleita. Kertauksessa käytiin läpi toistokatetroinnin teoriaa, käytännön ohjausvinkkejä sekä potilaan kohtaamisen keskeisiä periaatteita.
Kertaaminen ja sen myötä syntynyt keskustelu ja jälkeenpäin kerätty palaute saivat työyhteisössä aikaan oivalluksia ja konkreettisia kehittämisideoita:
- Itsevarmuus: Kertaustilaisuus lisäsi hoitajien varmuutta ja valmiuksia akuutteihin ohjaustilanteisiin. Yhtenäiset ohjauskäytännöt tukevat tasalaatuista ja turvallista potilasohjausta.
- Uroterapeutin rooli: Koska uroterapeutti ei aina ole akuutissa tilanteessa saatavilla, ehdotettiin vuoroviikkojen hyödyntämistä siten, että uroterapeutilta olisi helpompi saada konsultaatio tai tarvittaessa siirtää ohjausvastuu hänelle.
- Ohjausympäristö: Seurantatilan ahtaus koettiin intimiteettiä ja yksilöllisyyttä rajoittavaksi. Ohjaus olisi mahdollisuuksien mukaan hyvä toteuttaa rauhallisemmassa tilassa, kuten tyhjässä vastaanottohuoneessa.
Toistokatetrointiohjauksen kertaaminen koettiin hyödyllisenä, ja yhteistä asioiden läpikäyntiä toivotaan jatkettavan. Katetri- ja välineistövalinnoista suunniteltiin erillistä osastotuntia syksylle 2026.
Kertaustilaisuus osoitti, että yksinkertaiseltakin tuntuva asioiden kertaaminen syventää ammatillista osaamista, yhtenäistää toimintatapoja ja synnyttää työyhteisössä uusia ideoita potilashoidon laadun parantamiseksi.
Kirjoittajat:
Suvi Lamminen on sairaanhoitaja ja LAB-ammattikorkeakoulun uroterapiaopiskelija. Hän työskentelee Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä, HUS, Naistenklinikalla, Naistentautien vastaanotolla ja hoitaa työssään urogynekologisia potilaita.
Maria Tuominen toimii LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä hoitotyön lehtorina.
Blogikirjoituksen otsikoinnissa ja kieliasun tarkistuksessa on käytetty apuna Google Gemini -tekoälysovellusta.
Lähteet
Kinnunen, P. 2019. Toistokatetroinnin potilasohjaus asiantuntijasairaanhoitajan kuvaamana. YAMK-opinnäytetyö. Sosiaali- ja terveysalan ylempi korkeakoulututkinto. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Viitattu 25.8.2026. Saatavilla: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/239335/Kinnunen_Pirkko_opinn%c3%a4ytety%c3%b6.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Käypä hoito -työryhmä. 2024. Virtsatieinfektiot. Käypä hoito -suositus. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 25.8.2026. Saatavilla: www.kaypahoito.fi
THL. 2026. Virtsarakon toisto- ja kertakatetrointi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Verkkojulkaisu. Viitattu 25.8.2026. Saatavilla: https://thl.fi/ohjeita-ammattilaisille/virtsarakon-kerta-ja-toistokatetrointi
