Luottamus avaintekijänä ihmisläheisessä organisaatiossa

Luottamus on ihmisten välistä ansaittua kohtaamista. Se on mahdollisuus, joka pitää organisaatioiden työyhteisöä kasassa rakentavasti. Luottamus ansaitaan ajan kuluessa, mutta sen voi hetkessä menettää väärillä toimilla. Luottamuksen menettämisellä on vaikutusta kielteisesti yhteistyöhön, tiedon jakamiseen, sitoutumiseen ja tuloksellisuuteen (Kähkönen ym. 2021). Blomqvistin (2023) mukaan luottamus on ihmisen halua ja kykyä asettua alttiiksi tilanteissa, joihin liittyy epävarmuutta ja riskiä.

Luottamuksen rakentaminen kuuluu kaikille

Liiketoiminnan toimintaympäristöjen muuttuessa organisaatioissa on siirretty perinteisiä malleja uuden tieltä.  Pyritään tuotantolähtöisestä ajattelusta kohti ihmislähtöistä ajattelua. (Tanner 2022.) Miksei myös luottamusta yhdistettäisi tähän malliin?

Etätyöskentely on kasvanut viime vuosien aikana, ja vuorovaikutus tapahtuu monesti verkossa. Luottamuksen on jo aiemmin tutkittu edistävän etätöihin sopeutumista (Raghuram ym. 2001). Blomqvistin mukaan (2023) jos työn tulokselle on selkeät tavoitteet ja mittarit, on työpisteen paikka merkityksetön. Luottamusta voidaan silti rakentaa koko työyhteisössä.

Vuorovaikutteisen, luottamusta herättävän työyhteisön pohjana on molemminpuolinen luottamus johtoportaan ja työntekijöiden välillä. Työntekijän ja esihenkilön välinen luottamus luo pohjan työtyytyväisyydelle ja tuloksellisuudelle (Blomqvist 2023). Rinnalle tarvitaan ihmisläheistä esihenkilötyöskentelyä, jossa luottamussuhde kasvattaa yleistä hyvinvointia ja organisaation tuottavuutta.

Kuva 1. Luottamuksesta versoo monenlaista hyvää organisaation toimintaan. (silviarita 2017)

Johdonmukaisuutta, avoimuutta ja arvostusta

Jarenko ym. (2017) mukaan ihmisläheinen johtajuus mahdollistaa organisaatioiden työntekijöille aikaisempaa enemmän vapauksia ja vaihtoehtoja valita juuri itselleen sopivan tavan työskennellä. On muistettava, että vapaus kulkee aina käsi kädessä vastuun ja luottamuksen kanssa. Mitä enemmän työntekijät saavat vapauksia, sitä enemmän heidän tulee olla valmiita kantamaan vastuuta omista valinnoistaan.

Itseohjautuvuus ja etätyöskentely nousevat uudenlaisen johtajuuden keskiöön. Tiimit tulevat työskentelemään itsenäisesti ja mahdollisesti jopa eri puolilla maailmaa. Jotta yhteistyö tulee sujumaan sekä johdon ja työntekijöiden että tiimiläisten kesken, tulee heidän välillään vallita vahva luottamus. (Jarenko ym. 2017.)

Blomqvist (2023) kiteyttää parhaan tavan luottamuksen rakentamiseen lähtevän ensin itsestä. Luottamus ei siirry ilman tekoja. Esihenkilön tärkeimmiksi avaintekijöiksi luottamuksen rakentamisessa nousevat johdonmukaisuus, avoin vuorovaikutus, arvostus, rehellisyys, oikeudenmukaisuus, vastuiden jakaminen, auttaminen ja tukeminen.

Ihmisläheistä johtajuutta käsittelevässä opinnäytetyössään Saali (2023) nosti esihenkilön ja työntekijän välisen luottamuksen merkityksen osana tulevaisuuden organisaatiota. Tutkimuksen mukaan ketterät, muutosvalmiit ja ihmisläheiset organisaatiot löytävät uudenlaisia tapoja toimia tulevaisuuden muuttuvissa työoloissa.

Kirjoittajat

Rosanna Saali valmistui 2023 liiketalouden tradenomiksi LAB-ammattikorkeakoulusta.

Riitta Turkia toimii LAB-ammattikorkeakoulussa liiketalouden ja logistiikan lehtorina.

Lähteet

Blomqvist, K. 2023. Työyhteisön pieni kirja luottamuksesta. TYÖ2030-julkaisuja. Työterveyslaitos. Viitattu 31.3.2023.  Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-088-1

Jarenko, K., Martela, F. & Paju, S. 2017. Itseohjautuvuus: miten organisoitua tulevaisuudessa? E-kirja. Helsinki: Alma Talent.

Kähkönen, T., Blomqvist, K., Gillespie, N. & Vanhala, M. 2021. Employee trust repair: A systematic review of 20 years of empirical research and future research directions. Journal of Business Research, Vol. 130, 98–109.

Lindholm, T. 2021. Mistä syntyy toimiva vuorovaikutus organisaatiossa? BRIK. Viitattu 19.3.2023. Saatavissa https://brik.fi/brik-lehti/mista-syntyy-toimiva-vuorovaikutus-organisaatiossa/

Raghuram, S., Garud, R., Wiesenfeld, B., & Gupta, V. 2001. Factors contributing to virtual work adjustment. Journal of Management, 27(3), 383–405.

Saali, R. 2023. Ihmisläheinen johtaminen. Johtajuus murroksessa. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Viitattu 31.3.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303224026

silviarita. 2017. Kukkaruukku, sydän, maa, kasvaa. Pixabay. Viitattu 6.4.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/kukkaruukku-ajoi-syd%c3%a4n-maa-kasvaa-2756428/

Tanner, R. 2022. Johtamisen paradigma murtuu siirryttäessä tuotantolähtöisestä ajattelusta ihmislähtöiseen ajatteluun. Johdon agendalla. Viitattu 19.3.2023. Saatavissa https://www.johdonagendalla.fi/post/riikka-tanner-johtamisen-paradigma-murtuu