Asiantuntijuus kehittyy itsearvioinnin, vahvan motivaation ja työkokemuksen kautta

Asiantuntijuuteen kuuluu laadukkaan työn tekeminen. Korkeatasoinen työ edellyttää säännöllistä itsearviointia. Henkilökohtainen tarve oppia asioita lisää motivaatiota. Merkityksellisyys työssä sitouttaa ihmistä pysymään työelämässä. Laaja työkokemus sekä vahvuuksien tuottaminen luovat asiantuntijalle tilaisuuden ottaa haasteita vastaan rohkeasti. Asiantuntija myös kaipaa itseään kohtaan arvostusta ja ymmärrystä. Uuden näkökulman aiheeseen tuo se, että työsuoritusta täytyy säännöllisesti reflektoida muun kiireen keskellä.  

Osaamisen johtaminen

Opinnäytetyössä (Yliaska 2023) tutkittiin asiantuntijuuden kehitystä sekä muutoskyvykkyyttä kohdeorganisaatiossa. Esihenkilötyöhön kuuluu tärkeänä osana alaisten taitojen kehittäminen ja oppimista tukevien olosuhteiden luominen. Tällöin hän ryhtyy kuuntelijan rooliin ja havainnoi alaisten tarpeita. Hän on myös kannustava sekä reipas palautteen antaja. Asiantuntijan tehtävien lisäksi johtamistaidot ovat edellytys esihenkilönä toimimisessa.

Osaamisen kehitysprosessia työntekijä johtaa itse. Se rakentuu sellaisista palasista, jotka ovat hänen omissa käsissään. Kaikki alkaa omasta asenteesta. Jos henkilö haluaa kasvaa ammatissaan ja auttaa muita taitojensa avulla, hänen täytyy olla valmis käymään läpi prosessin eri vaiheet työpätevyydessään sekä luovassa yhteydenpidossa. Kuva 2 jäsentää työntekijän pätevyyden kehittymisen osa-alueita.

Asiantuntijuuden kehittäminen

Monessa yrityksessä käytetään nk. 70-20-10 -mallia, jonka mukaan ajatellaan, että 70% oppimisesta tapahtuu työtehtävissä, 20% palautteen ja esimerkin kautta ja 10% kurssien sekä lukemisen kautta opiskelemalla. Tämä malli tarjoaa mielenkiintoisen lähtökohdan asiantuntijuuden kehittämiseen ja ennen kaikkea osaamisen johtamiseen työtehtävissä hankittu kokemus hyödyntäen.

Monipuoliset työtehtävät rikastuttavat henkilökohtaista näkemystä ja osaamista asioihin. Asiantuntijana pääsee kertomaan laaja-alaisia mielipiteitä asiakkaille. Uusien yhteistyökuvioiden tullessa ajankohtaiseksi pätevyys sekä asiantunteva olemus voivat johtaa positiivisiin tuloksiin. Rakentavan palautteen sisältö ohjaa tekijäänsä korjaamaan aiemmin suorittamia tekoja oikeaan suuntaan siinä tapauksessa, jos tekeminen ei ole onnistunut. Myönteinen palaute puolestaan tarjoaa inspiraatiota jatkaa työskentelyä kehittävä ajatus mielessä. Kiinnostuneisuus asioista, halu tietää ja osata mahdollisimman paljon omassa työssä edistävät itsenäistä tiedonhakua. Näin työmotivaatio ja osaaminen kasvavat.

Työelämän kovat vaatimukset velvoittavat muuttamaan toimintatapojamme ja tekemään vielä ahkerammin töitä. Tavoitteellisuus on läsnä kaikkialla. Jatkuvaa oppimista on tuotava esille useammin työpaikoilla. Isokin muutos voidaan kohdata mahdollisuutena, ei uhkana. Tulosten näkeminen konkreettisesti on todella palkitsevaa, ja se auttaa jaksamaan arjessa.

Lähteet

geralt. 2016. Altmann, G. Koulutus, käsi, kirjoittaa, taidot. Pixabay. Viitattu 4.10.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/koulutus-k%C3%A4si-kirjoittaa-taidot-1580143/

Huovila, L. 2021. Hyvinvointi, oppiminen ja asiantuntijuuden kehittyminen kietoutuvat yhteen työpaikalla. Tiedon silta. Viitattu 24.9.2023. Saatavissa https://www.tsr.fi/tiedon-silta/hyvinvointi-oppiminen-ja-asiantuntijuuden-kehittyminen-kietoutuvat-yhteen-tyopaikalla/

Sanghi, S. 2016. The handbook of competency mapping: understanding, designing and implementing competency models in organizations. Los Angeles: SAGE Publications.

Yliaska, L. 2023. Asiantuntijuuden kehitys: case LUT-korkeakoulujen Tutkimuspalvelut. Opinnäytetyö YAMK. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketoiminnan kehittäminen ja johtaminen. Viitattu 24.9.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023100326801