Suomen biokaasualan kasvamista on vaivannut heikko kannattavuus eikä itse prosessin hallintakaan ole niitä helpoimpia moneen muuhun energiantuotantosektoriin verrattuna. Varsinainen kasvuloikka onkin jäänyt vielä näkemättä. Työ- ja elinkeinoministeriö asetti vuonna 2019 työryhmän, jonka laatimassa loppuraportissa käsiteltiin laajasti biokaasualan nykytilannetta ja toimenpiteitä, joilla alan kehittymistä hidastavia esteitä saadaan poistettua. (TEM 2020.) Joukko biokaasualan toimijoita antoi myös vuonna 2020 oman julkilausuman, jossa he maalaavat biokaasualalle kunnianhimoiset tavoitteet vuodelle 2030 (Biokaasu2030 2020). Biokaasualalla on siis menossa positiivista pöhinää muuallakin, kuin vain itse mädätyslaitteistoissa.
Biokaasualan kehittymiseen liittyviä haasteita
Biokaasualla eletään varovaisen toiveikkaita aikoja ja ilmassa on uskoa alan kokonaisvaltaiseen kehittymiseen. Biokaasuntuotantolaitosten kannattavuus on ollut heikkoa, mihin on vaikuttaneet erityisesti investointikustannukset sekä huolto- ja käyttökustannukset. Kierrätyslannoitemarkkinatkaan eivät ole kasvaneet odotetusti. Biokaasusta saatavat arvokkaimmat lopputuotteet ovat sähkö, lämpö ja liikenteessä käytettävä biometaani, jolla on lopputuotteista suurin arvo. (TEM 2020, 49–51.) Biometaanin kysyntä on kuitenkin vielä suhteellisen vähäistä johtuen kaasuajoneuvojen pienestä osuudesta (Traficom 2021). Merkittäväksi esteeksi kaasuautojen hankinnassa on todettu jakeluverkoston huono kattavuus tankkausasemien keskittyessä eteläiseen Suomeen.
Tulevaisuuden kehitysnäkymiä
Liikennesektorin kiinnostus biokaasua kohtaan on yksi alan kehittymisen kannalta keskeinen avainkysymys. Kuluttajan kannalta tähän liittyy sekä kaasuautojen että biometaanin saatavuus ja kilpailukykyiset hinnat. Ajoneuvojen valmistajien suhteen oleellista on miten CO2-raja-arvot kehittyvät tulevaisuudessa esim. tehdäänkö eroa sille, onko polttoaineena biokaasu vai maakaasu. (TEM 2020, 25.)
Biometaanin liikennekäytön lisäämiseksi tarvitaan tietysti myös uusia tuotantolaitoksia ja niiden verkoston tulisi olla maanlaajuinen jo pelkästään senkin takia, että eri syötteet saadaan käyttöön kustannustehokkaasti. Ennusteen mukaan vuonna 2030 Suomessa voisi olla lähes 180 uutta biokaasulaitosta nykyisten laitosten lisäksi (Uusiouutiset 2020).
Biokaasuohjelman toimeenpanosuunnitelma
Biokaasuohjelman työryhmän toimeenpanosuunnitelmalla pyritään vaikuttamaan niin kansalliseen kuin kansainväliseen lainsäädäntöön, jakeluverkoston kehittämiseen sekä uusiin biokaasun tukiohjelmiin. Oleellisena pidetään epävarmuuden poistamista verotuksesta ja tukiohjelmista. Hankkeita arvioitaessa tulisi ottaa huomioon toimintavarmuus, ravinteiden hyödyntäminen ja pyrkiminen tukiohjelmien pitkäaikaisuuteen. (TEM 2020, 58–65.)
Kirjoittajat
Soile Immonen on energia- ja ympäristötekniikan opiskelija, joka on tehnyt opinnäytetyönsä biokaasun tuotantopotentiaalista Keravan ja Sipoon alueella.
Jussi Kuusela työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa tekniikan alan lehtorina, ja hän toimi Soile Immosen opinnäytetyön ohjaajana.
Lähteet
Biokaasu2030. 2020. Julkilausuma – Kotimaisen biokaasun 2030 tavoitteeksi 4 TWh. [Viitattu 7.6.2021]. Saatavissa: http://biokaasu2030.fi/
TEM 2020. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja – Energia – 2020:3. Biokaasuohjelmaa valmistelevan työryhmän loppuraportti. [Viitattu 7.6.2021]. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162032
Traficom 2021. Ajoneuvokannan tilastot. Käyttövoimat. [Viitattu 7.6.2021]. Saatavissa: https://www.traficom.fi/fi/tilastot/ajoneuvokannan-tilastot?toggle=K%C3%A4ytt%C3%B6voimat
Uusiouutiset 2020. Ennuste: Yli 170 uutta biokaasulaitosta. [Viitattu 25.5.2021]. Saatavissa: https://www.uusiouutiset.fi/ennuste-yli-170-uutta-biokaasulaitosta/
Linkit
Linkki 1. Biokaasu2030. 2020. Julkilausuma – Kotimaisen biokaasun 2030 tavoitteeksi 4 TWh. [Viitattu 7.6.2021]. Saatavissa: http://biokaasu2030.fi/
Linkki 2. Roinila, J. 2021. Kaasun tankkaaminen. Tankkausasemat. Kaasuautoilijat ry. [Viitattu 7.6.2021]. Saatavissa: https://kaasuautoilijat.fi/2019/07/24/tankkausverkosto/
Linkki 3. Biokierto 2021. Biokaasun tuotanto. Biokaasun tuotantolaitokset ja yksiköt. Suomen biokierto & biokaasu ry:n karttapalvelu. [Viitattu 7.6.2021]. Saatavissa: https://biokierto.fi/biokaasu/tuotanto/
Linkki 4. Immonen, S. 2021. Biokaasun tuotantopotentiaali Keravan ja Sipoon alueella – selvitys raaka-aineiden saatavuudesta ja hyödynnettävyydestä biokaasun tuotannossa. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, tekniikan laitos. Lahti [Viitattu 10.6.2021]. Saatavissa: https://www.theseus.fi/handle/10024/500214
Kuvat
Kuva 1. Lakeuden Etappi 2021. Biokaasulaitos. [Viitattu 26.5.2021]. Saatavissa: https://www.etappi.com/yhtio/toimipisteet/biokaasulaitos/
Kuva 2. Huttunen, M., Kuittinen, V. ja Lampinen, A. 2017. Suomen biokaasulaitosrekisteri N:o 21. Tiedot vuodelta 2017. s. 25. [Viitattu 24.5.2021]. Saatavissa: https://erepo.uef.fi/handle/123456789/20186
