Työvoimapula on sosiaali- ja terveysalalla kroonistunut, ja se uhkaa ihmisten hoidon toteutumista. Suurin haaste on ammattitaitoisen työvoiman riittävyys. Alalla työskentelee Suomessa 420 000 työntekijää. Sote-alan henkilöstöpulassa korostuu johtamisen merkitys. (Rautio 2021.) Saatavuuden turvaamiseksi on keskeisintä kasvattaa työn vetovoimaa ja turvata hyvät työolot. Ilman riittävää henkilöstöä ei synny laadukkaita palveluita. (Tevameri 2021.)
Työterveyslaitos käynnisti vanhustyön tueksi vuonna 2020 Hyvä veto -hankkeen, jossa on kehitetty eettistä organisaatiokulttuuria, valmentavaa johtamista sekä nuorten ja kokeneiden mentoritoimintaa (TTL 2021). Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023 painottaakin johtamista henkilöstön turvaamisessa. Erityisesti huomioidaan työtyytyväisyys, sitoutuminen, motivaatio ja hyvinvointi. (STM 2020.) Tutkimuksissa on myös havaittu tarve työkulttuurin kehittämiselle, kuormituksen hallinnalle ja johtamisen kehittämiselle (esim. Kangas 2016, Pihlajasaari 2015.) Työterveyslaitoksen (2022) politiikkasuosituksen mukaan eettisen johtamisen osaamisen tarve korostuu erityisesti muutostilanteissa.
Miksi eettinen johtaminen kannattelee ja kannattaa?
Eettinen johtaminen vetää puoleensa osaavia ja vastuullisesti toimivia työntekijöitä (vetovoima) ja sitouttaa heidät (pitovoima). Eettinen johtaminen on avointa ja läpinäkyvää. Se ruokkii motivaatiota ja vahvistaa lojaalisuutta. (Ratsula 2021.) Eettisen johtamisen tavoitteena on työhyvinvointi, jolla saavutetaan pidempiä työuria. Johtajan arvopohja, esimerkillä johtaminen sekä vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot rakentavat perustan kehittymiselle. Johtajan eettinen toiminta vaikuttaa työkulttuuriin, vaikka kehittämiseen osallistuukin koko työyhteisö. Yhdessä laaditaan arvot, eettiset periaatteet ja pelisäännöt. (Saarenniemi 2023.)
Saarenniemen (2023) opinnäytetyö toteutettiin Työterveyslaitoksen Hyvä veto -hankkeessa. Opinnäytetyössä selvitettiin toimenpiteitä, jotka kehittävät eettistä työkulttuuria, eettisen kuormituksen syntyä sekä sitä, mikä kehittää eettistä johtajuutta. Voidaankin todeta, että eettinen johtamistapa sopii käytettäväksi sote-organisaatioissa, joissa ihmisten johtamisessa ja asiakkaiden hoitamisessa korostuvat laatu, tiedolla johtaminen, itsereflektio, empaattisuus, päätöksentekokyky ja herkkyys.
Kehittämisen tarpeet nousivat arjen työstä ja liittyivät pelisääntöihin, luottamukseen, yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoihin, keskustelukulttuuriin sekä kirjaamiseen ja hoidon laatuun. Tulokset kytkeytyvät veto- ja pitovoimaan, eettisen kuormitukseen sekä johtamiseen. Eettinen johtajuus on laaja kokonaisuus, joka sisältää eettisiä periaatteita, arvoja ja sovittuja käytäntöjä. Jatkossa olisikin tarpeen selvittää eettistä kuormitusta esimerkiksi sosiaalipalvelualalla asiakasryhmästä riippumatta sekä eettistä johtamista resilienssin näkökulmasta.
Kirjoittajat
Tuija Saarenniemi valmistuu LAB-ammattikorkeakoulusta fysioterapeutiksi (YAMK) Integroitujen hyvinvointipalveluiden kehittäjä ja johtaja -koulutusohjelmasta.
Minna-Maria Behm (TtT) toimii asiantuntijana Hyvä veto -hankkeessa ja lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä.
Lähteet
Kangas, M. 2016. The Role of Ethical Organizational Culture in Preventing Sickness Absence and Turnover in Organizations. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 19.1.23. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6840-3
Pihlajasaari, P. 2015. Eettinen organisaatiokulttuuri. Yhteydet työhyvinvointiin ja työpaikan vaihtoihin. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 19.1.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6410-8
Ratsula, N. 2020. Mihin tarvitaan eettistä johtajuutta? Code of Conduct Company. Viitattu 19.1.2023. Saatavissa https://www.codeofconduct.fi/2020/06/29/mihin-tarvitaan-eettista-johtajuutta/
Rautio, V. 2021. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat. KT-lehti. Viitattu 19.1.2023. Saatavissa https://www.kt.fi/blogi/2021/tyovoimapula-uhkaa-sote-palveluja-myos-hyvinvointialueilla
Saarenniemi, T. 2023. Eettisen työkulttuurin kehittäminen sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa. LAB-ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö (YAMK). Lappeenranta. Viitattu 19.1.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202301161341
STM. 2020. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023: Tavoitteena ikäystävällinen Suomi. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:29. Viitattu 19.1.23. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5457-1
Tevameri, T. 2021. Katsaus sote-alan työvoimaan: Toimintaympäristön ajankohtaisten muutosten ja pidemmän aikavälin tarkastelua. TEM toimialaraportit 2021:2. Viitattu 19.1.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-812-7
TTL. 2021. Hyvä veto -hanke. Työterveyslaitos. Viitattu 19.1.2023. Saatavissa https://www.ttl.fi/tutkimus/hankkeet/henkiloston-saatavuuden-ja-alan-vetovoimaisuuden-turvaaminen-iakkaiden-palveluissa-hyva-veto
TTL. 2022. Politiikkasuositus: Vanhustyön eettinen kuormitus vähenee panostamalla työhyvinvointiin. Työterveyslaitos. Viitattu 19.1.2023. Saatavissa https://www.ttl.fi/tyoelaman-suunta/politiikkasuositukset/politiikkasuositus-vanhustyon-eettinen-kuormitus-vahenee-panostamalla-tyohyvinvointiin
