Eksote onnistui hyvin koronarokotuksissa

Keväällä 2020 koko maailmaa kohtasi pandemia, jonka aiheutti Covid-19 -virus. Pandemian alkulähteenä pidetään Kiinan Wuhania. Covid-19 aiheuttaa hengitystieinfektion, joka leviää herkästi ihmisestä toiseen. Koronaviruksen aiheuttaman pandemian vuoksi Suomessa jouduttiin rajoittamaan ja jopa sulkemaan palveluja ja kouluja. Ihmisiä kehotettiin pysymään kotona ja liikkumaan kodin ulkopuolella vain välttämättömissä tilanteissa. Varotoimilla pyrittiin estämään tartuntoja ja täten turvaamaan terveydenhuollon kantokykyä. Herkästi tarttuva virustauti aiheuttaa edelleen paljon sairauspoissaoloja työpaikoilla. (THL 2021.)                                   

[Alt-teksti: Piirrettyjä symboleja, aiheina käsien pesu, käsidesin käyttö, kättelyn välttäminen ynnä muita.]
Kuva 1. Koronanavirustaudin ehkäisyyn tarkoitettuja ohjeita (AnnaliseArt 2020)

Koronarokotukset

Koronavirusinfektion ehkäisyyn kehitettiin rokote. Suomessa koronarokoteohjelmalla pyrittiin ensisijaisesti estämään tartuntojen leviämistä sekä vakavien tautitapauksien syntymistä. Maailman ensimmäinen koronarokote pistettiin maaliskuussa 2020, ja Suomessa ensimmäinen koronarokote annettiin 27.12.2020 (THL 2021). Etelä-Karjalassa rokotukset alkoivat tammikuussa 2021 (Tolonen & Tuuri 2022). Oman haasteensa rokotusten järjestämiseen toivat rokotteiden vaikea saatavuus alussa, ohjeistusten nopea vaihtuminen sekä erilaisten rajoitteiden ja suositusten huomioiminen.

Kunnat toteuttivat rokotukset yhteistyössä oman sairaanhoitopiirinsä ja erikoisvastuualueen (ERVA) sekä yksityisten toimijoiden kanssa. THL ohjasi ja tuki kuntia ja alueellisia viranomaisia rokotusten toteuttamisessa. (THL 2021.)                  

[Alt-teksti: Suojavarustautunut hoitohenkilö pistämässä rokotusta asiakkaan vasempaan olkavarteen.]
Kuva 2. Koronarokotteen pistäminen asiakkaalle. (KitzD66 2021)

Kunnat toteuttivat rokotukset yhteistyössä oman sairaanhoitopiirinsä ja erikoisvastuualueen (ERVA) sekä yksityisten toimijoiden kanssa. Eksoten alueen asukkaat saivat valita yhdeksästä alueensa rokotuspaikasta haluamansa rokotuspisteen. Imatran ja Lappeenrannan rokotepisteissä oli mahdollisuus saada rokote myös ilman ajanvarausta (walk-in -rokotukset). Ajanvaraus rokotukseen tapahtui puhelimitse tai sähköisen ajanvarauksen kautta. (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 2022.)

“Rokotukseen oli siis mukava tulla”

Tolonen ja Tuuri (2022) selvittivät opinnäytetyössään Lappeenrannan Armilan walk-in -rokotusasiakkaiden kokemusta rokotustapahtumasta. Kysely käsitti asiakkaiden kokemukset ennen palvelua ja palvelunaikana toteuttaneista ihmisistä, hoitajien rokotuksen aikaisista toimintatavoista ja rokotusympäristöstä, jolla tarkoitetaan koronarokotuksen antamiseen liittyvää niin fyysistä kuin virtuaalistakin ympäristöä, fyysisen ympäristön esteettömyyttä ja saavutettavuutta.

Kyselyyn vastasi 217 asiakasta. Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että Eksoten koronarokotuspalvelua pidettiin todella hyvin järjestettyinä. Asiakkaat olivat pääosin tyytyväisiä koronarokotukseen liittyvän palvelupolun eri vaiheisiin ja kokivat, että rokotukseen oli jopa mukava tulla.  Kehittämistarpeet liittyivät sähköisten palveluiden ja tiedottamisen kehittämiseen. (Tolonen & Tuuri 2022.)

Kirjoittajat

Enni Tolonen ja Kaisa Tuuri ovat LAB-ammattikorkeakoulusta sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-tutkinnosta keväällä valmistuvat sairaanhoitaja ja sosionomi.

Pirjo Vaittinen on LAB-ammattikorkeakoulussa hyvinvointiyksikön yliopettaja ja koordinoi sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-ohjelmaa.

Lähteet

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri. 2022. Koronarokotukset. Viitattu 22.4.2022. Saatavissa https://www.eksote.fi/Koronavirus/koronarokotukset/Sivut/default.aspx

AnnaliseArt. 2020. Batista,A. Coronavirus. Pixabay. Viitattu 22.4.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/vectors/coronavirus-line-art-virus-5019475/

KitxD66. 2021. Schenk, D. Rokotus, lääke, rokote. Pixabay. Viitattu 22.4.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/rokotus-l%c3%a4%c3%a4ke-rokote-tilkka-5884515/

THL. 2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Koronaepidemian vaikutukset hyvinvointiin, palveluihin ja talouteen. Viitattu 22.4.2022. Saatavissa https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/ajankohtaista/koronan-vaikutukset-yhteiskuntaan-ja-palveluihin

Tolonen, E & Tuuri, K. 2022. Asiakkaan kokemus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin koronarokotuksista. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 22.4.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204225682