Ensihoidon kenttäjohtajien työ on vaativaa monialaista johtamista. Työssään he toimivat sairaanhoitopiirinsä alueella ensihoitopalvelun operatiivisina johtajina. Pääsääntöisesti ensihoidon kenttäjohtaja pitää yllä ensihoidon tilannekuvaa ja toimii yhteistyössä hätäkeskuksen kanssa ohjaten alueensa ensihoidon resursseja tarkoituksenmukaisesti. Ensihoidon kenttäjohtaja osallistuu myös hoitotason ensihoitajana vaativien ensihoitotehtävien hoitamiseen.
Terveydenhuoltolain ja ensihoitoasetuksen muuttuessa ensihoidon johtamisen merkitys kasvoi juridisesti. Laki määrittelee ensihoidon kenttäjohtajan tehtävät. Tehtävät edellyttävät johtamistaitoja ensihoidon kenttäjohtajalta. Näistä velvollisuuksista hänen on suoriuduttava alueensa toiminnallisena esimiehenä. (Kuisma ym. 2021, 10.)
Työssä jaksaminen ja työhyvinvointi
Ensihoidossa työskentelevät altistuvat työssään voimakkaalle psyykkiselle kuormitukselle. Kuormitusta aiheuttavat muun muassa nopeasti muuttuvat tilanteet, kiire, kuormitushuiput, ajanpuute, tiedon vähäisyys sekä oikeiden tilannearvioiden ja päätösten tekemistä koskevat vaatimukset. (Kuisma ym.2021, 900.) Ensihoidon kenttäjohtajalle oman psyykkisen kuormituksen näiden edellä mainittujen lisäksi tuo ensihoidon operatiivinen johtaminen, sen tuomat haasteet ja velvoitteet.
Suomen Työnohjaajat ry (2021) määrittelee työnohjauksen koulutetun työnohjaajan avulla tapahtuvaksi oman työn arvioinniksi, kehittämiseksi ja työn tutkimiseksi. Työnohjauksella voi olla monenlaisia tavoitteita. Näitä voivat olla esimerkiksi työpaineiden purkaminen ja eettisesti hankalien kysymysten käsittely, tai työnohjaus voi toimia työntekijän oman ammatti-identiteetin vahvistajana ja tukijana. (Heroja ym. 2014, 189.) Ensihoidon kenttäjohtajille (N=150‒200) on eri sairaanhoitopiirien alueilla järjestetty vaihtelevasti työnohjausta psyykkisen työkuorman vähentämiseksi.
Tutkimustietoa vielä vähän
Seppo Uusinarkaus toimii ensihoidon kenttäjohtajana Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä. Hänellä itsellään on ollut mahdollisuus saada kahta erityyppistä työnohjausta työssä jaksamisen tueksi. Omakohtaisesta kokemuksesta hän halusi selvittää YAMK-opinnäytetyössään (2022), millaista kansallista ja kansainvälistä tutkimustietoa on olemassa ensihoidon kenttäjohtajien työhyvinvoinnista ja työohjauksesta työhyvinvoinnin edistäjänä. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena.
Opinnäytetyön tulosten perusteella voi todeta, että ensihoidon kenttäjohtajien työhyvinvointia ei ole lainkaan lähestytty tutkimuksella. Mentoroinnista ja työhyvinvoinnista ensihoitoon liittyen löytyy jonkin verran tutkimusta esimerkiksi YAMK-opinnäytetöissä. Myöskään ensihoidosta ja työnohjauksesta, saati kenttäjohtajien työnohjauksesta, ei löydy kansallista tai kansainvälistä tutkimusta lainkaan.
Uusinarkauksen mukaan ensihoidon kenttäjohtajille on eri sairaanhoitopiirien alueilla järjestetty vaihtelevasti työnohjausta psyykkisen työkuorman vähentämiseksi. Uusinarkaus kysyykin, olisiko nyt, uusien hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa, sopiva ajankohta selvittää ensihoidon kenttäjohtajien työhyvinvointia ja työnohjauksen tilannetta koko Suomessa?
Kirjoittajat
Seppo Uusinarkaus työskentelee ensihoidon kenttäjohtajana Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä. Hän on opiskellut LAB-ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen -koulutuksessa ensihoitaja (YAMK) tutkintoa ja valmistuu helmikuussa 2022.
Pirjo Vaittinen (TtT) on hyvinvointiyksikön yliopettaja LAB-ammattikorkeakoulussa ja koordinoi sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-ohjelmaa.
Lähteet
Kuisma, M., Holström, P., Nurmi, J., Porthan, K. & Puolakka, T. 2021. Ensihoito. 8, uudistettu painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy.
Heroja, T., Koski, A., Seppälä, P., Säntti, R. & Wallin, A. 2014. Parempaa työelämää tekemässä ‒ tutkiva ote työnohjaukseen. Tallinna: United Press Global.
Suomen Työnohjaajat ry. 2021. Työnohjaus. Viitattu 26.01.2022. Saatavissa https://www.suomentyonohjaajat.fi/tyonohjaus
Uusinarkaus, S. 2022. Työnohjaus ensihoidon kenttäjohtajan työssä jaksamisen tukena. YAMK-opinnäytetyö. Sosiaali- ja terveysala. LAB-ammattikorkeakoulu. Lappeenranta.