Ensihoitajan työlle on ominaista jatkuvasti muuttuvat ja moninaiset toimintaympäristöt laaja-alaisine tehtävineen ja erilaisine asiakkaineen. Työ on monin tavoin vaativaa, ja siinä jaksamista, pärjäämistä ja suoriutumista edistää ensihoitajan itsensä kokema työhyvinvointi.
Honkasen (2021) YAMK-opinnäytetyössä selvitettiin erään organisaation ensihoitohenkilöstön työhyvinvoinnin kokemuksia sekä mahdollisia kehittämiskohteita ja -ratkaisuja. Tutkimukseen osallistui yhteensä 75 henkilöä, jotka työskentelivät joko ensihoitajina tai erilaisissa ensihoidon esihenkilötehtävissä. Monimenetelmäisen tutkimuksen tulosten pohjalta kehitettiin kohdeorganisaation ensihoitohenkilöstölle työhyvinvointimalli.
Työhyvinvointimallin esittely
Ensihoitohenkilöstön työhyvinvointimallin kehittämisen perustana toimi Päivi Rauramon (2008) työhyvinvoinnin viiden osa-alueen eli terveyden, turvallisuuden, yhteisöllisyyden, arvostuksen ja osaamisen muodostama kokonaisuus. Ensihoitohenkilöstön työhyvinvoinnin mallissa työhyvinvoinnin osa-alueet ovat samat, mutta niiden sisältönä on Honkasen tutkimustulosten perusteella syntyneet ensihoitohenkilöstön työhyvinvoinnin kokemukset. (mukailtu Rauramo 2008, 34–36; Honkanen 2021, 34.)
Ensihoitohenkilöstön työhyvinvointimallin (Kuva 1) perusta on ensihoitajan oma psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen hyvinvointi, jolle mallin viisi työhyvinvoinnin osa-aluetta rakentuu.
Terveys muodostuu ensihoitotyön kuormittavuudesta (mm. raskaat potilas nostot ja siirrot) ja työrytmien tasaisuudesta. Turvallisuus rakentuu ajoneuvojen, hoitovälineistön ja työvaatteiden tarkoituksen mukaisuudesta ja laadukkuudesta. Myös omavalvonta on ensihoidon turvallisuuden kannalta merkityksellinen. Yhteisöllisyys rakentuu esihenkilöiden saavutettavuudesta ja läsnäolosta, viestinnästä yhteisön sisällä sekä aseman hyvästä ilmapiiristä.
Ensihoitajan arvostus perustuu saatuun jatkuvaan palautteeseen ja tukeen sekä arvostetuksi tulemisen kokemuksiin. Osaaminen puolestaan rakentuu koulutuksesta, ensihoidon substanssiosaamisesta ja sen hyödyntämisestä. Jokaisella edellä esitetyllä työhyvinvoinnin osa-alueella on vaikutusta toinen toisiinsa. (Honkanen 2021.)
Honkasen (2021) opinnäytetyössä selvitettiin myös ensihoitajien työhyvinvointia edistäviä tekijöitä (Kuva 2). Malliin kuvattujen toimintojen avulla ensihoidon henkilöstö ja esihenkilöstö voivat arvioida olemassa olevaa työhyvinvointia sekä kehittää sitä. Luodun työhyvinvointimallin tavoitteena on ollut työhyvinvoinnin johtamisen ja seurannan systemaattisuus sekä jatkuvuus.
Kirjoittajat
Anna-Sofia Honkanen on ensihoitaja ja YAMK-opiskelija sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelmassa. Kirjoitus pohjautuu opinnäytetyöhön.
Anu Venesoja, väitöskirjatutkija ja ensihoitaja YAMK, toimi opinnäytetyön työelämäohjaajana.
Pirjo Vaittinen, yliopettaja (TtT), toimi opinnäytetyön ohjaajana.
Lähteet
Honkanen, A-S. 2021. Ensihoitohenkilöstön työhyvinvointimallin kehittäminen. YAMK- opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104296303
Rauramo, P. 2008. Työhyvinvoinnin portaat – viisi vaikuttavaa askelta. Helsinki: Edita Oy.
![[alt-teksti: vihreäpohjaiselle taustalle listattu vapaasti erilaisia toimijatahoja, joista keskenmenon kokenut voi saada apua/tukea kuten esim. äitiys- ja perheneuvola ja erilaiset vertaistukiryhmät kuten Simpukka ry ja KÄPY ry.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2024/05/347_2024_Kun-raskaus-ei-paatykaan-hyvin-510x510.jpg)
