Sosiaali- ja terveysalalla (myöhemmin sote-ala) virtuaalitodellisuutta on hyödynnetty ja tutkittu muun muassa kirurgian, psykiatrian ja kuntoutuksen alueilla. Virtuaalitodellisuutta (engl. virtual reality, myöhemmin VR) hyödynnetään myös alan koulutuksissa. (Jussila 2016; Kärkkäinen ym. 2019). VR:n käyttö sote-alalla on kuitenkin vielä vähäistä.
LAB-ammattikorkeakoulun Konenäön sovellukset sote- ja hyvinvointialalla -hanke tukee sote-alan toimijoiden ja teknologiayritysten tekoälyn ja konenäön tuotteiden yhteiskehittämistä. Hankkeen avulla sote-alan työntekijät pystyvät esimerkiksi pilotoimaan erilaista teknologiaa autenttisessa ympäristössä. Kokeilujen avulla saadaan käyttäjäymmärrystä, joka auttaa laitteen kehittämisessä. (Makkula 2021.)
Kehittämiskokeilun tavoite
Nikanderin ja Tiaisen (2021a) kehittämiskokeilun tavoitteena oli pohtia VR:n ja sote-alan välistä suhdetta: miltä niiden tulevaisuus näyttää ja miten voidaan lisätä ihmisten tietoisuutta VR:stä ja sen hyödyntämisestä sote-alalla. Kehittämiskokeilussa koottiin tutkimustietoa olemassa olevista VR:n käyttökohteista, ideoitiin uusia sovelluskohteita ja pohdittiin VR:n käytön eettisiä kysymyksiä. Uusien sovelluskohteiden ideoinnin lisäksi kehittämiskokeilussa perehdyttiin VR:n haasteisiin ja käyttäjäprofiileihin sekä siihen, mitä lisäarvoa VR toisi sote-alalle.
Sovellusideoita sote-alalle
Nikanderin ja Tiaisen (2021b) kehittämiskokeilun tuloksista yksi VR:n sovellusidea on nautintoa tuovat elämykset esimerkiksi ikääntyneille, kehitysvammaisille tai mielenterveyskuntoutuksen asiakkaille. Virtuaalitodellisuudessa voidaan kokea asioita, joita todellisessa maailmassa ei pystyisi – esimerkiksi matkustamista ja luontoelämyksiä. VR voi luoda myös liikunnallisesti virikkeellisiä ympäristöjä, kuten pallopelejä tai kiipeilyä.
VR:n käytön haasteena on todellisuudentajun muuttuminen. Tosimaailman tuntemukset voivat turtua, jos virtuaalimaailmassa viettää liikaa aikaa. Käyttäjän fyysisen ympäristön tulisi olla suojattu, jotta vahinkoa ei satu itselle tai muille. VR-lasien käyttö voi aiheuttaa osalle käyttäjistä fyysisiä oireita, kuten pahoinvointia. (Ahonen 2018.)
VR:ää käytetään jo terapiaan ja fobioiden hoitoon (Roihuvuo 2016). VR:stä voisi olla apua rentoutumiseen esimerkiksi henkilölle, jolla on paha hammaslääkärikammo. Lievittämällä hammaslääkäripelkoa VR:n avulla voitaisiin välttää tai ainakin vähentää rauhoittavien lääkkeiden käyttöä.
Hyvinvointiteknologia on kasvanut valtavasti viime vuosikymmeninä. Tulevaisuudessa VR-simulaatiopelit tulevat kehittymään ja yleistymään viihdepelaamisen ohella myös sote-alan töissä sekä opetuksessa (Linturi & Kuusi 2018). VR:n avulla voitaisiin myös mahdollistaa matalan kynnyksen palveluita, joissa olisi mahdollista asioida myös nimimerkin takana. VR:n käyttö tuo myös vaihtelua sekä mielenkiintoisia, hauskoja ja erilaisia kokemuksia asiakkaille.
Kirjoittajat
Lotta Nikander ja Ida Tiainen ovat sosionomiopiskelijoita LAB-ammattikorkeakoulussa.
Tarja Tolonen työskentelee lehtorina sosionomikoulutuksessa LAB-ammattikorkeakoulussa ja opettajana teknologia- ja innovaatio-osaamisen opintojaksolla.
Lähteet
Ahonen, N. 2018. Virtuaalitodellisuus terveydenhuollossa ja sen käyttökohteet. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ja matkailun ala. Lahti. [Viitattu 5.5.2021.] Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804114477
Jussila, V. 2016. Virtuaalitodellisuus. AMK-opinnäytetyö. Hämeen ammattikorkeakoulu, tietojenkäsittely. Hämeenlinna. [Viitattu 14.5.2021.] Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121520539
Kärkkäinen, N., Ruostila-Paakinaho, E. & Tuominen, T. 2019. Virtuaalielämyksestä hyvinvointia: Kokemuksia virtuaalilaseilla saaduista elämyksistä. YAMK-opinnäytetyö. Tampereen ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Tampere. [Viitattu 5.5.2021.] Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112923469
Linturi, R. & Kuusi, O. 2018. Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018 2037: Yhteiskunnan toimintamallit uudistava radikaali teknologia. Tulevaisuusvaliokunta. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 1/2018. Helsinki. Saatavissa: https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/julkaisut/Documents/tuvj_1+2018.pdf
Makkula, S. 2021. TKI-asiantuntija. Konenäön sovellukset sote- ja hyvinvointialalla -hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Microsoft Teams -palaveri 30.4.2021.
Nikander, L. & Tiainen, I. 2021a. Kehittämisprojektisuunnitelma. Teknologia- ja innovaatio-osaaminen -opintojakso. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Lappeenranta.
Nikander, L. & Tiainen, I. 2021b. Kehittämiskokeilun tulokset. Teknologia- ja innovaatio-osaaminen –opintojakson seminaari 12.5.2021. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Lappeenranta.
Roihuvuo, E. 2016. Virtuaalitodellisuus altistushoidon toteutuksessa. Pro gradu –tutkielma. Tampereen yliopisto, informaatiotieteiden yksikkö, vuorovaikutteinen teknologia. Tampere. [Viitattu 12.5.2021.] Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201612132793
Kuvat
Kuva 1. Zandoval, B. 2021. Woman in White Tank. Unsplash. Photos for everyone. [Viitattu 14.5.2021.] Saatavissa: https://unsplash.com/photos/Dz5j0QKVUGY
