Neuvolan terveydenhoitajien tulee tukea lapsen ja vanhemman välistä varhaista vuorovaikutusta, koska sillä on suuri vaikutus lapsen kehitykseen. (THL 2019.) Varhaisella vuorovaikutuksella on myös selkeä vaikutus muodostuvaan kiintymyssuhteeseen (Laatikainen 2015.) Näiden asioiden takia terveydenhoitajan tulee osata antaa asianmukaista tietoa ja tukea vanhemmille, ja kuka olisi parempi kertomaan tarvittavasta tuesta kuin he itse.
Opinnäytetyössä tulevat terveydenhoitajat halusivat syventyä aiheeseen ja oppia, miten kiintymyssuhdetta käsitellään neuvolassa ja millaista tukea sieltä saa. Aiheesta haluttiin kerätä nimenomaan äitien kokemuksia tuen saannista, sillä heidän näkökulmansa on olennainen heidän ollessaan neuvolan asiakkaana. Sosiaalisen median hyödyntäminen aineistonkeruussa tuntui heti hyvältä idealta, sillä sen avulla voidaan helposti saavuttaa monia ihmisiä. Aineistonkeruu päädyttiin tekemään internetkyselyn muodossa.
Kysymykset muotoiltava erityisen tarkasti
Opinnäytetyön aiheeseen tuntui sopivan erityisen hyvin aineistonkeruu Naistenhuone -nimisessä Facebook-ryhmässä. Se tuntui loistavalta alustalta, onhan siellä yli 100 000 jäsentä, joista moni kuuluisi juuri kohderyhmään. Heti alkuvaiheessa kuitenkin huomattiin, että vastaajien määrä uhkaa jäädä liian pieneksi.
Internetkyselyn tekemiseen liittyy monia haasteita vastausmäärän kadon lisäksi. Kysymysten väärinkäsitysten mahdollisuus on suuri, vastausten tarkkuus kyseenalainen ja ei myöskään ole mahdollisuutta tietää, kuka kyselyyn on todella vastannut (Heikkilä 2014.) Nämä asiat vaikuttavat merkittävästi tutkimuksen luotettavuuteen.
Opinnäytetyön kyselyä tehdessä todettiin, että kysymysten oikeanlainen muotoilu on tarkkaa. Kysymysten tulee olla laadittu juuri kohderyhmälle sopiviksi, niiden tulee olla selkeitä ja ymmärrettäviä ja kysymykset eivät saa loukata ketään. Lisäksi käsitteet, jotka terveydenhoitajille ja alan opiskelijoille ovat tuttuja, eivät välttämättä ole ymmärrettäviä kaikille vastaajille. Myös avointen kysymysten käyttö koetaan usein huonona internetkyselyissä, koska ihmiset jättävät useasti vastaamatta niihin (Heikkilä 2014).
Opinnäytetyön kyselyyn sisällytettiin kuitenkin mahdollisuus kommentoida myös omin sanoin kunkin kysymyksen kohdalla, ja todella moni vastaajista hyödynsikin tätä mahdollisuutta. Äitien kirjoituksista saatiin lisää arvokasta tietoa heidän omista kokemuksistaan.
Haasteiden kautta onnistumisiin
Kyselyn vastausmäärä uhkasi jäädä todella pieneksi, mutta kyselyn tekijät saivat tiedon toisesta aktiivisesta Facebook-ryhmästä, Lahden seudun vanhemmat, jossa oli myös kohderyhmään sopivia jäseniä. Kysely saatiin yhdyshenkilön kautta julkaistua ryhmässä, josta saatiin heti seuraavien parin päivän aikana riittävä määrä vastauksia analyysin toteuttamiseen.
Opinnäytetyön tutkimuksen avulla saatiin kattavasti tietoa äitien näkökulmasta, siitä millaista tukea he ovat kokeneet saaneensa neuvolassa kiintymyssuhteen muodostumiseen ja millaista tukea he toivoisivat saavansa (Koskinen & Lötjönen 2021).
Kirjoittajat
Hilla Koskinen ja Moona Lötjönen ovat viimeisen vuoden terveydenhoitajaopiskelijoita LAB-ammattikorkeakoulusta.
Kristiina Helminen on terveystieteiden tohtori ja terveysalan opettaja LAB-ammattikorkeakoulusta.
Lähteet
Heikkilä, T. 2014. Kvantitatiivinen tutkimus. http://www.tilastollinentutkimus.fi/1.TUTKIMUSTUKI/KvantitatiivinenTutkimus.pdf
Koskinen, H. & Lötjönen, M. 2021. Neuvolan antama tuki kiintymyssuhteen muodostamiseen äitien näkökulmasta. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Lahti. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105067417
Laatikainen, S. 2015. Lapsen ja vanhemman välisen varhaisen vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteen huomioiminen lastensuojelun sosiaalityössä. Pro gradu. Tampereen yliopisto. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/97115/GRADU-1432196145.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2019. Varhainen vuorovaikutus. https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tyon_tueksi/varhainen-avoin-yhteistoiminta/vavu
