Esteitä käsihygienian kehittämisen tiellä leikkausyksikössä

Heikosta käsihygieniasta johtuvat infektiot vaarantavat potilasturvallisuutta ja kasvattavat terveydenhuollon kustannuksia (Cassini ym. 2016, 1, 7). Hyvä käsihygienia on osoittautunut tehokkaimmaksi yksittäiseksi toimenpiteeksi hoitoon liittyvien infektioiden ja mikrobilääkeresistenssin leviämisen ehkäisemisessä. Valitettavasti tutkimukset osoittavat, että terveydenhuollon ammattilaiset eivät aina noudata asianmukaisesti käsihygieniaohjeita. (WHO 2009, 5.)

Teknologia apuna käsihygienian toteutumisen seurannassa

Havainnointi on yleisin tapa seurata käsihygienian toteutumista käytännössä (Boyce 2008, Tseng ym. 2022, 1 mukaan), mutta myös teknologiaa voidaan hyödyntää. Erilaisia älyteknologiaan perustuvia laitteita käytetään käsihygienian laadun valvonnassa. Suurin osa näistä teknologioista hyödyntää langatonta tekniikkaa ja puettavia antureita, kuten elektronisia tunnisteita tai ranteen ympärille kiinnitettäviä antureita. (Huang ym. 2021, 2373–2374.)

Käsihygienian parantaminen leikkausosastolla

Rajalan (2024) tavoitteena oli parantaa keskussairaalan leikkaussalihenkilökunnan käsihygieniaa ja erityisesti kirurgisen käsihygienian laatua. Kehittämistyössään hän testasi kolmea erilaista teknologiaa hyödyntävää käsidesinfektiolaitetta yhteistyössä teknologiayrityksen kanssa.  Laitteen yhdessä versiossa hyödynnettiin pelillistettyä ratkaisua (kuva 1), jossa käsiään desinfioivalle ammattilaiselle tarjottiin mahdollisuus pelata kolmen minuutin ajan, mutta desinfioinnin laatua ei mitattu. Kokeilun jälkeen käyttäjäkokemusta tutkittiin lomaketutkimuksen ja haastattelun avulla.

Tässä kokeilussa sekä lääkärien että hoitajien suhtautuminen käsihygienian toteutumisen seurantaan teknisellä laitteella jakoi mielipiteet.  Ammattilaiset kokivat, ettei työajalla pelaaminen ole asianmukaista toimintaa ja että alan asiantuntijat osaavat desinfioida kätensä automaattisesti oikein ilman teknologian seurantaa. Oikeaoppiseen käsien desinfiointiin ohjeistavaa vaihtoehtoa pidettiin käyttötarkoitukseen sopivampana.

Castro-Sánchez ym. (2019, 8) mukaan pelillistäminen voi aiheuttaa vastarintaa terveydenhuollon ammattilaisissa. Leikkisät piirteet voivat herättää epäilyksiä epäammattimaisuudesta pelaajien keskuudessa, ja siksi organisaation tuki on tärkeää tällaisten mielikuvien vähentämiseksi.

Kehittämisen onnistumisen varmistaminen

Ranta (2020, 158) esittää positiivisen kehittämisen edellytyksiksi kehittämistyön palastelemisen pieniin osiin, jatkuvan parantamisen kulttuurin vahvistamisen ja oppimisen pilottihankkeissa. Henkilöstön aito mahdollisuus osallistua kehittämiseen luo pohjan onnistuneelle kehittämiselle. Valmiina tuodut tavoitteet synnyttävät pahimmillaan tunteen pakottamisesta, ja kehittäminen voidaan kokea jopa rangaistuksena. Hyvinvointiteknologiaosaamisen kehittämisessä ja käyttöönotossa on keskeistä ottaa huomioon henkilöstön mielipiteet ja tarpeet (Imeläinen 2023, 8–9), jotta henkilöstö motivoituisi yhdessä kehittämiseen.

Puutteellinen käsihygienia on vakava ongelma kirurgisessa toiminnassa, ja siksi teknologisten ratkaisujen kehittämistä on välttämätöntä jatkaa tulevaisuudessa. Käsidesinfektiolaitteen kehittämistä jatketaan Rajalan (2024) tutkimuksen suositusten mukaisesti moniammatillisena yhteistyönä.

Lähteet

Cassini, A., Plachouras, D., Eckmanns, T., Abu, Sin M., Blank, H-P., Ducomble, T., ym. 2016. Burden of Six Healthcare-Associated Infections on European Population Health: Estimating Incidence-Based Disability-Adjusted Life Years through a Population Prevalence-Based Modelling Study. PLoS Medicine 13, 1-16. Viitattu 23.4.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1371/journal.pmed.1002150

Castro-Sánchez, E., Sood, A., Rawson, T., Firth, J. & Holmes, A. 2019. Forecasting Implementation, Adoption, and Evaluation Challenges for an Electronic Game–Based Antimicrobial Stewardship Intervention: Co-Design Workshop With Multidisciplinary Stakeholders. Med Internet Res 21(6):e13365. Viitattu 23.4.2024. Saatavissa  https://www.jmir.org/2019/6/e13365

Huang, F, Brouqui, P & Boudjema, S. 2021. How does innovative technology impact nursing in infectious diseases and infection control? A scoping review. Nurs Open 8, 2369–2384. Viitattu 23.4.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1002/nop2.863 

Imeläinen, S. (toim.) 2023. Hyvinvointiteknologiaosaaminen vahvistuu monialaisena yhteistyönä: KARITA-hankkeen tuloksia osaamisen kehittämisestä. LAB-ammattikorkeakoulun julkaisusarja, osa 61. Viitattu 23.4.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-444-8

Maltas Technology Oy. 2023. Käsidesinfektiovahti. Viitattu 23.4.2024. Saatavissa http://maltastech.com/

Rajala, T. 2024. “Vielä yksi peli”, Kehittyvien teknologioiden mahdollistamat ratkaisuvaihtoehdot kirurgisen käsidesinfektion komplianssin parantamiseen Seinäjoen keskussairaalassa. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu.

Ranta, R. 2020. Ryhmätahto- ja dialoginen johtaminen organisaatioiden kehittämisessä: onnistuneen kehittämistyön elementit sote-organisaatiossa ja elintarvikeyrityksessä. Väitöskirja. Tampereen yliopisto. Turku: rtr-consulting.

Tseng, C., He, X., Chen, W. & Tseng, C-L. 2022. Evaluating automatic hand hygiene monitoring systems: A scoping review, Public Health in Practice 4, 1–9. Viitattu 23.4.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.puhip.2022.100290 

WHO. 2009.  WHO guidelines on hand hygiene in health care. Viitattu 23.4.2024. Saatavissa https://www.who.int/publications/i/item/WHO-IER-PSP-2009.07