Tutkimusten mukaan julkisella puolella ei ole riittävästi resursseja. Näiden tutkimustietojen sekä työyksiköissä koetun perusteella toteutettiin LAB-ammattikorkeakoulussa kehittämistehtävä, jonka tavoitteena oli tuoda terveydenhuollonammattilaisille tietoa järjestöjen toiminnasta sekä lisätä yhteistyötä. Tuotoksena syntyi esite kolmannen sektorin toimijoista Forssan ja Lohjan alueilla, ja se palvelee sekä terveydenhuollon ammattilaisia että potilaita.
Kolmas sektori tarjoaa tietoa ja tukea
Moni eturauhassyöpään sairastunut kokee sairastumiseen liittyen negatiivisia tunteita. Hoidot aiheuttavat usein erilaisia haittoja, jotka voivat olla sekä fyysisiä että psyykkisiä. Fyysisten oireiden haitta-aste vaikuttaa psyykkiseen hyvinvointiin. (Lehto ym. 2010, 3963‒3967.) Kaiken tuen ei tarvitse olla ammatillista, vaan osa sairastuneista tarvitsee myös vertaistukea (Tiirola ym. 2020, 71‒74). Kolmas sektori tarjoaa useita syöpään liittyviä neuvontapalveluita, kuten tietoa internetissä, tapaamisia kasvokkain ja puhelinneuvontaa.
Syöpäjärjestöjen neuvontapalveluissa keskeinen asia tiedollisen tuen antamisen lisäksi on antaa psykososiaalista tukea (THL 2014, 71‒79). Syöpäjärjestöt toivovat pääsevänsä tukemaan sairastuneita ja heidän omaisiaan julkisen terveydenhuollon ammattilaisten rinnalla jo hoitopolun alussa. Yksi suurimmista haasteista on kuitenkin se, että sairastuneet omaisineen eivät saa tarpeeksi tietoa järjestöjen tarjoamista mahdollisuuksista (Tiirola ym.2020, 71‒74).
Tietoa järjestöjen toiminnasta potilaille
Kehittämistyön tuotoksena syntyi siis esite, joka otettiin käyttöön Lohjan sekä Forssan sairaaloiden urologian poliklinikoilla toukokuussa 2022. Esite annettiin juuri eturauhassyöpädiagnoosin saaneille potilaille vastaanottokäynnin yhteydessä.
Esitteen hyödyllisyyttä arvioitiin hoitohenkilöstön näkökulmasta Google Forms -kyselyllä. Kyselyyn vastanneet pitivät esitettä tarpeellisena ja se toi varmuutta ottaa puheeksi potilaan kanssa kolmannen sektorin toimijat. Kyselyn vastausten mukaan ennen esitteen käyttöönottoa vain muutama oli joskus maininnut potilaalle kolmannen sektorin toimijoista. Vastauksista kävi ilmi myös hoitajien halu tutustua tarkemmin eri syöpäjärjestöjen toimintaan.
Kirjoittajat
Sari Lahdelma opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa Kliinisesti erikoistunut osaaja: uroterapia -koulutuksessa. Hän työskentelee sairaanhoitajana Lohjan sairaalassa kirurgian poliklinikalla ja tapaa työssään eturauhassyöpäpotilaita.
Sonja Nyman opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa Kliinisesti erikoistunut osaaja: uroterapia -koulutuksessa. Työssään sairaanhoitajana urologian poliklinikalla Forssan sairaalassa hän tapaa eturauhassyöpään sairastuneita potilaita.
Marjut Lintunen toimii LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä hoitotyön lehtorina.
Lähteet
Harju, E., Hakulinen, A., Jones, M., Ojala, H., & Pietilä, I. 2019. Syöpäpotilaiden psykososiaalinen tuki ja terveydenhuollon yhteistyö järjestöjen kanssa ‒ erikoissairaanhoidon henkilöstön näkökulma. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 56 (3). Viitattu 1.7.2022. Saatavissa https://doi.org/10.23990/sa.76164
Lehto, U., Helander, S. & Aromaa A. 2010. Eturauhassyöpään sairastunut tarvitsee tietoa ja tukea ‒ Valtakunnallinen tutkimus hoidosta ja potilaiden kokemuksista. Suomen Lääkärilehti 48/2010 vsk 65.
marijana1. 2018. Sininen Nauha Eturauhasen Syöpä. Pixabay. Viitattu 30.6.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/sininen-nauha-eturauhasen-sy%c3%b6p%c3%a4-3778232/
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2014. Syövän ehkäisyn, varhaisen toteamisen ja kuntoutumisen tuen kehittäminen vuosina 2014‒2025. Kansallisen syöpäsuunnitelman II osa. Viitattu 1.7.2022. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/116179/URN_ISBN_978-952-302-185-3.pdf?sequence=1
Tiirola, H., Poutanen, V.-M., & Pylkkänen, L. 2020. Syöpään sairastuneet ja heidän läheisensä tarvitsevat tukea ja palveluohjausta – Syöpäjärjestöjen ammattilaisten näkökulma. Sosiaalipedagoginen Aikakauskirja, 21, 63–86. Viitattu 1.7.2022. Saatavissa https://doi.org/10.30675/sa.86871
