Resilienssi on yksilön tai yrityksen kykyä säilyttää toimintakykynsä muuttuvissa tilanteissa ja jopa löytää uusia, parempia tapoja toimia (TTL 2020). Lähestymistapoja resilienssiin on monenlaisia johtuen käsitteen monimääritelmällisyydestä. Lipposen (2020) mukaan ihmisen resilienssi muodostuu neljästä osa-alueesta:
- Työkyky
- Arvot, asenteet, motivaatio ja työn merkityksellisyys
- Yhteistyö, verkostot ja kumppanit
- Itse työ.
ESR:n rahoittama Feeniks – Uudistu kestävästi -projekti (LAB 2021) on päättymässä, ja on hyvä hetki reflektoida myös toteutettua projektia resilienssin näkökulmasta. Projekti oli suunnattu ensisijaisesti Etelä-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä toimiville palvelualojen, kuten majoitus- ja ravitsemusalojen, pienyrittäjille. Koronakriisin vaikutukset ovat iskeneet kovasti näihin 17 osallistujayritykseen.
Valmennukset pidettiin pääosin verkossa kolmen projektin teeman; resilienssin, kestävän kehityksen ja digitalisaation asiantuntijoiden vetäminä. Verkkovalmennuksia oli paljon, ja niissä jaettiin runsaasti mielenkiintoista tietoa sekä verkostoiduttiin osallistujayrittäjien kesken.
Tiedon lisäämisestä konkreettiseen kehittämiseen
Resilienssivalmennuksissa edettiin yksilön työkyvystä ja hyvinvoinnista yrityksen toiminnan kehittämiseen. Kesällä 2021 osallistujilla oli mahdollisuus käyttää myös ulkopuolisten konsulttien apuja kehittämistyössään. Päättyneenä syksynä lisäsimme yksilövalmennuksia resilienssin osalta, ja yrittäjien luona silmät aukesivatkin moniin kehittämiskohteisiin.
Sinänsä valmennuksissa löydetyt epäkohdat olivat aika pieniä, mutta useat pienet asiat vaikuttivat varmasti kiireeseen, liiketoiminnan tulokseen sekä myös yrittäjän jaksamiseen ja hyvinvointiin. Kerralla asioiden parantaminen voi tuntua isolta ja vaikealta muutokselta, mutta pilkottaessa asioita pienemmiksi ja konkreettisiksi toiminnoiksi sekä asettamalla tavoitteille välitavoitteita asiat tuntuivat saavutettavimmilta.
Syksyllä projektissa haettiin yksilöllisiä kehittämisratkaisuja valmennusten, erilaisten työpajojen, asiantuntija-alustusten, aluekehittäjätapaamisten, yrittäjävideoiden sekä viimeisenä erinomaisista asiantuntija-alustuksista koostuneen projektin lopputapahtuman muodossa. Matkan varrella osallistujilla oli käytössään projektin asiantuntijoiden laatima resilienssikansio, jossa oli jokaisesta projektin aihealueesta paljon yksilön ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyviä tehtäviä ja informaatiota. Resilienssikansion täyttäminen kiteytyi huoneentauluiksi, jotka toimivat koosteena yksilöllisessä yrittäjän kehittämistyössä projektin eri osa-alueista.
Osallistujat saivat projektin aiheista kattavasti tietoa ja kehittämisideoita. Kevään yhteisten valmennusten kautta tietoisuuden lisääntyminen sekä syksyllä yksilölliset ja ratkaisukeskeiset valmennukset antoivat hyvän lähtökohdan niin yksilön kuin yritystoiminnan kehittämiseksi. Nyt osallistujat jatkavat omillaan, mutta tietoisempina sekä verkostoituneempina toimintaansa. Kehittyvä yksilöiden oma resilienssi, innovatiivisuus, rohkeus ja osaaminen näyttävät tulevaisuudessa, miten heidän yritystoimintansa menestyy jatkuvassa muutoksessa.
Lähteet
LAB. 2021. Feeniks – Uudistu kestävästi. Projekti. [Viitattu 1.12.2021]. Saatavissa: https://www.lab.fi/fi/projekti/feeniksLipponen, K. 2020. Resilienssi arjessa. Helsinki: Duodecim.
Lipponen, K. 2020. Resilienssi arjessa. Helsinki: Duodecim.
TTL. 2020. Työterveyslaitos. Työyhteisön kehittäminen – mitä on resilienssi. [Viitattu 1.12.2021]. Saatavissa: https://www.ttl.fi/tyoyhteiso/tyon-kehittaminen/mita-on-resilienssi/
