Sosiaali- ja terveysala on merkittävä työllistäjä Suomessa, ja alalle kaivataan tulevina vuosina huomattava määrä uusia ammattilaisia (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2021, 1; Tevameri 2021, 49). Alan vetovoimaisuus on kuitenkin herättänyt huolta (Tevameri 2021, 73, 90). Tutkimuksissa on havaittu, että haastavat elämänkokemukset voivat lisätä halukkuutta sosiaalialalle hakeutumiseen (Doron ym. 2012; Kallio ym. 2021, 501–504; Sellers & Hunter 2017, 877).
Asiakkaista ammattilaisiksi
Sosiaali- ja terveysalan asiakkailla on usein taustallaan moninaisia haastavia elämänkokemuksia ja -tilanteita. Osa asiakkaista on nykyisiä tai tulevia sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, mikä luo mielenkiintoisen näkökulman kokemuksellisuuden yhdistämisestä alan ammattilaisuuteen.
Laukkasen (2023) opinnäytetyössä tutkittiin, miten haastavat elämänkokemukset vaikuttavat sosiaali- ja terveysalalla tai kasvatus- ja ohjausalalle hakeutumiseen sekä aloilla opiskeluun ja työskentelyyn. Tutkimuksessa havaittiin, että kokemukset olivat vaikuttaneet päätökseen hakeutua alan opintoihin. Tutkimukseen osallistuneet kuvasivat kokemusten vaikutuksia opintoihin ja työelämään ensisijaisesti positiivisessa valossa. Kokemusten koettiin lisänneen motivaatiota ja ymmärrystä opintoja kohtaan sekä kehittäneen ammatti-identiteettiä, persoonaa ja työtapoja, kuten asiakkaiden kohtaamista, myönteiseen suuntaan.
Opinnoista tukea kokemusten käsittelyyn
Vahva ammatti-identiteetti, kyky reflektioon, ammatillinen apu sekä koulun tuki olivat tutkimuksen mukaan merkittävimmät keinot ja edellytykset alalla työskentelyyn silloin, jos ammattilaisella on taustallaan haastavia elämänkokemuksia. Erityisesti kokemusten henkilökohtaista käsittelyä pidettiin tärkeänä. (Laukkanen 2023.)
Koulun rooli ammattilaiseksi kasvussa voidaankin nähdä merkittävänä myös haastavien elämänkokemusten näkökulmasta. Karjalaisen (2015, 64) mukaan koulutuksen asema reflektiivisen toimintatavan opettamisessa on suuri, ja Valtonen (2015, 93) nostaa ammatillisen koulutuksen merkityksen ammatti-identiteetin rakentumiseen elämänkokemusten, yhteiskunnallisen tilanteen ja työelämässä opittujen asioiden rinnalle.
Tutkimuksessa nousi esiin toive siitä, että opiskelijoiden mahdolliset haastavat elämänkokemukset tunnistettaisiin ja huomioitaisiin koulutuksessa paremmin. Avointa keskustelua haastavien elämänkokemusten ja ammattilaisuuden yhdistämisestä toivottiin lisää. (Laukkanen 2023.) Myös koulun tuki- ja hyvinvointipalvelut, kuten opintopsykologi ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS, voivat auttaa haastavien elämänkokemusten käsittelyssä opintojen aikana ja ammattilaiseksi kasvun rinnalla.
Haastavat elämänkokemukset sosiaali- ja terveysalan ammattilaisuuden taustalla voivat olla merkittävä vahvuus ja voimavara alalla työskentelyssä. Voidaankin pohtia, miten opiskelijoiden erilaiset elämänkokemukset huomioidaan jo opintojen aikana ja miten esimerkiksi reflektiivisyyttä painottavat sosionomiopinnot voivat olla omalta osaltaan vahvistamassa kokemusten positiivisen ulottuvuuden löytämisessä suhteessa sosiaalialan ammattilaisuuteen.
Kirjoittajat
Nelli Laukkanen valmistuu LAB-ammattikorkeakoulun sosionomin tutkinto-ohjelmasta huhtikuussa 2023.
Tarja Kempe-Hakkarainen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa Hyvinvointi-yksikössä Lahden kampuksella sosiaalialan lehtorina.
Lähteet
Doron, H., Bar-On, A., Tal, D., Adi, A., Hadas, K., Orli, Y., Einav, G., Noah, P. & Galit, B.-D. 2012. A comparison of family-of-origin perception of undergraduates: Social work students and students in other fields. Journal of Social Work 13 (5), 492–507. Viitattu 11.4.2023. Saatavissa https://lut.primo.exlibrisgroup.com/permalink/358FIN_LUT/1hujjmv/cdi_proquest_miscellaneous_1494299301
Jutzeler, S. 2020. Puu, luova, katu, auringonpaiste. Pexels. Viitattu 11.4.2023. Saatavissa https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/puu-luova-katu-auringonpaiste-5152101/
Laukkanen, N. 2023. ”Jos mä en olis elänyt sellasta elämää ku mä oon eläny, niin en mä tällä alalla olisi”. Sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatus- ja ohjausalan opiskelijoiden ja työntekijöiden näkemyksiä haastavien elämänkokemusten yhdistämisestä alojen opiskeluun ja työelämään. Opinnäytetyö AMK. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 14.4.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304135203
Kallio, J., Blomberg, H. & Kroll, C. 2021. Miksi minusta tulee sosiaalityöntekijä? Tutkimus sosiaalityön pääaineopiskelijoiden ammatinvalintamotiiveista Suomessa. Yhteiskuntapolitiikka 86, 497–508. Viitattu 11.4.2023. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/143409/YP2105-6_Kallioym.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Karjalainen, A-L. 2015. Omaelämäkerrallinen kirjoittaminen ja reflektio ammatillisessa oppimisessa. Teoksessa Helminen, J. (toim.) Osaamiseksi kokemus jokainen. Näkökulmia oppimiseen ja hyvinvointialalla tarvittavan osaamisen muodostumiseen. Helsinki: United Press Global, 62–75.
Sellers, S. & Hunter, A. 2005. Private pain, public choices: Influence of problems in the family of origin on career choices among a cohort of MWS students. Social Work Education 24, 869–881. Viitattu 11.4.2023. Saatavissa https://lut.primo.exlibrisgroup.com/permalink/358FIN_LUT/1hujjmv/cdi_proquest_miscellaneous_61385202
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2021. Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2018. Tuleva sote-uudistus koskee 7,3 prosenttia työssäkäyvistä. Tilastoraportti 47/2021. Viitattu 11.4.2023. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/143512/Tr47_21.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Tevameri, T. 2021. Katsaus sote-alan työvoimaan. Toimintaympäristön ajankohtaisten muutosten ja pidemmän aikavälin tarkastelua. TEM toimialaraportit 2012:2. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 11.4.2023. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162852/TEM_2021_02_t.pdf
Valtonen, M. 2015. Ammatti-identiteetti ja sen rakentuminen. Teoksessa Helminen, J. (toim.) Osaamiseksi kokemus jokainen. Näkökulmia oppimiseen ja hyvinvointialalla tarvittavan osaamisen muodostumiseen. Helsinki: United Press Global, 93–107.
