Viime vuosien aikana työelämä ja -hyvinvointi ovat joutuneet sopeutumaan suuriin muutoksiin. Muutokset kannustavat ja vaativat työnantajia reagoimaan henkilöstön muuttuviin työhyvinvoinnin tarpeisiin.
Koronapandemia on vaikuttanut monen ihmisen arkeen vähentämällä liikunnallista aktiivisuutta ja lisäämällä passiivisuutta. Vuonna 2022 UKK-instituutin toteuttaman kyselyn mukaan pandemia on vaikuttanut joka viidennen työikäisen liikkumiseen negatiivisesti. (UKK-instituutti 2022.) Yksi tärkeistä työhyvinvoinnin tukemisen keinoista on henkilöstöliikunta. Henkilöstöliikunta tarkoittaa toimia, joilla työnantaja mahdollistaa ja tukee liikunnan harrastamista ja aktiivisuuden lisäämistä (Liikunnan aluejärjestöt 2022).
Pelkästään koronapandemia ei ole työelämän muutosten takana. Työnkuvat ovat muuttuneet osin passiivisimmaksi tietotekniikan myötä. Istuma- ja päätetyöskentely on koko ajan yleisempää. Etätyöskentelyn myötä työmatkaliikunta on vähentynyt, samoin työn fyysinen rasittavuus. (Työeläkevakuutusyhtiö Elo 2021.)
Fyysisellä toimintakyvyllä ja aktiivisuudella on merkittävä rooli terveydessä ja työhyvinvoinnissa. Istumisen ja passiivisuuden haittoja on tutkittu paljon. Työhyvinvoinnin tukeminen henkilöstöliikuntaan panostamalla on perusteltua. Henkilöstöliikunnalla luodaan mahdollisuudet pitkän passiivisuuden ja istumisen välttämiseksi sekä jaksamisen parantamiseksi, sillä passiivisesti vietetyn työpäivän terveyshaittoja ei kumota tunnin juoksulenkillä (Pesola ym. 2016).
Miten tukea henkilöstöliikuntaa?
Tunnetuimpia keinoja henkilöstöliikunnan tukemiselle ovat liikuntasetelit. Myös organisaation järjestämät välineratkaisut sekä puku- ja suihkutilat ovat osa henkilöstöliikuntaa mahdollistamalla tauko- ja työmatkaliikunnan. Muita keinoja tukea henkilöstöliikuntaa ovat erilaiset lajikokeilut ja ryhmäaktiviteetit, joilla kannustetaan itselle sopivan lajin löytymiseen. (Aura ym. 2021, 11)
Parhaimmillaan henkilöstöliikunta on osa organisaation strategiaa. Näin henkilöstöliikuntaa tukevat toimet eivät jää vain satunnaisiksi teoiksi. Kun strategiaan panostetaan, mahdollistetaan työntekijöiden kuuntelu ja vaikuttamismahdollisuudet, luodaan tavoittavaa viestintää sekä saadaan aikaan paras mahdollinen hyöty. Hyötyviä osapuolia ovat paremmin voiva henkilöstö ja tuottavampi organisaatio.
Organisaatioiden henkilöstöliikunnan kehittämiseksi on olemassa palveluntarjoajia. Esimerkiksi liikunnan aluejärjestöt ovat kehittäneet liikunta- ja hyvinvointiohjelman, Buusti360:n (2022). Liikunta- ja hyvinvointiohjelmassa kartoitetaan organisaation tarpeet, suunnitellaan tarvittavat toimenpiteet ja mittarit, sekä seurataan vaikutuksia toiminnan kehittämiseksi.
Tarpeiden määrittämisessä voidaan hyödyntää kyselymuotoista tutkimusta, jonka avulla voidaan kartoittaa palvelua käyttävän organisaation henkilöstön toiveita ja tarpeita. Tällä tavoin voidaan tunnistaa, millaisia sisältöjä palvelussa pitää olla erilaisille henkilöstön osajoukoille (Harinen 2022). Näin mahdollistetaan resurssien oikea kohdistaminen ja henkilöstöliikunta saadaan osaksi organisaation strategiaa.
Kirjoittajat
Veera Harinen on valmistumassa tradenomiksi (AMK) LAB-ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutusohjelmasta.
Sami Heikkinen on lehtori LAB-ammattikorkeakoulun Liiketoiminta-yksikössä.
Lähteet
Aura, O., Laakkonen, R., Malvela, M. & Nurmela, S. 2021. Henkilöstöliikunnan barometri 2021. Viitattu 6.12.2022. Saatavissa Henkilostoliikunnan_barometri_2021.pdf (liikkuvatyoelama.fi)
Buusti360. 2022. Henkilöstöliikunnalla hyvinvointia, terveyttä ja työkykyä. Viitattu 6.12.2022. Saatavissa https://buusti360.fi/palvelut/
Harinen, V. 2022. Buusti360 -työhyvinvointiohjelman toimivuus ja kehittäminen käyttäjänäkökulmasta – Case: Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu Ry. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden koulutusohjelma. Lahti. Viitattu 8.12.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120927732
Liikunnan aluejärjestöt. 2022. Henkilöstöliikunta. Viitattu 4.12.2022. Saatavissa https://www.liikunnanaluejarjestot.fi/henkilostoliikunta/
Pesola, A., Pekkonen, M. & Finni, T. 2016. Miksi liiallinen istuminen on vaarallista? Duodecim. Viitattu 5.12.2022. Saatavissa Miksi liiallinen istuminen on vaarallista? (duodecimlehti.fi)
Työeläkeyhtiö Elo. 2021. Korona-ajan henkilöstöliikuntaa ja hyvinvointia. Viitattu 4.12.2022. Saatavissa Korona-ajan henkilöstöliikuntaa ja hyvinvointia | Työeläkeyhtiö Elo
UKK-instituutti. 2022. Työikäisten liikkuminen Suomessa. Viitattu 4.12.2022. Saatavissa Työikäisten liikkuminen Suomessa – UKK-instituutti (ukkinstituutti.fi)
