Henkilöstötuottavuuden ydin on aineettoman henkilöstövoimavaran näkeminen aineellisten investointien kaltaisena tuotantotekijänä, johon kannattaa investoida. Henkilöstön aineetonta pääomaa ja sen hyödyntämisastetta organisaatiossa voidaan kuvata työelämän laadun käsitteellä. Työelämän laatu muodostuu työhön liittyvistä moniulotteisista kokemuksista, asenteista ja tuntemuksista. Perusajatuksena on, että työyhteisön kehittäminen ja henkilöstön kokeman työelämän laadun parantaminen mahdollistaa tehollisen työajan kasvattamisen. (Kesti 2017, 48–49.) Laadukas ja henkilöstön tarpeisiin vastaava lähiesimiestoiminta on keskeisin keino kehittää henkilöstötuottavuutta (Kesti & Pietiläinen 2019, 184).
HENTU-hankkeessa on tarjottu yrityksille työkaluja kerätä tilannetietoa ja henkilöstön kokemaa työelämän laatua. Käytännön keinoja työelämän laadun kehittämiseen ovat esimieskäytäntöjen kehittäminen, työn sujuvoittaminen prosesseja kehittämällä, viestintä ja vuorovaikutus, henkilöstön osallistaminen sekä työhyvinvoinnin tukeminen yleisesti. Projektissa saatujen kokemusten mukaan kestävä kehittämistyö vaatii halua ja osaamista selvittää henkilöstön kokemuksia ja omaa työtään koskevia kehittämisideoita.
Esimiesten näkemyksiä henkilöstötuottavuuteen vaikuttavista tekijöistä
Hankkeessa tuotettua aineistoa on hyödynnetty LAB-ammattikorkeakoulun opetuksessa Esimiehen työkalupakki -opintojaksolla. Opiskelijat tutustuivat henkilöstötuottavuusaineistoon ja sen jälkeen kartoittivat esimiesten näkemyksiä henkilöstötuottavuudesta. Opiskelijat tekivät 36 haastattelua erisuuruisille ja eri toimialoilla toimivien yritysten esimiehille.
Haastatteluaineiston pohjalta tehdyssä TKI-työssä (kuva 2) nousi esille viisi keskeistä esimiestyön osa-aluetta, joiden esimiehet kokevat vaikuttavan henkilöstötuottavuuteen. Vastausten perusteella samat asiat korostuvat sekä henkilöstön että esimiehen roolissa painottuen hieman eri tavoin. Taulukossa on esitetty keinot, joilla esimiehet tukevat henkilöstön tuottavuutta sekä asiat, jotka esimiesten mukaan vaikuttavat heidän omaan tuottavuuteensa esimiehenä.
Tuottava työyhteisö tarvitsee hyvinvoivaa ja läsnäolevaa esimiestä
Vuorovaikutus ja viestintä ovat merkityksellisiä niin tuloksellisuutta edistävän ilmapiirin kuin toiminnan kehittämisenkin näkökulmasta. Vuorovaikutus lisää merkittävästi oppimista ja osaamista, joilla taas on edelleen merkittävä osuus työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Esimiestyön rooli johdon ja työntekijöiden välissä korostaa viestintätaitoja sekä ohjaustaitoja, joilla varmistetaan tavoitteiden mukainen toiminta.
Esimiehet näkivät omaan työhönsä liittyvän ajankäytön hallinnan keskeisenä tekijänä tuottavuuden kehittämisessä. Organisaation tulisikin kiinnittää huomiota esimerkiksi hallinnollisten rutiinien toimivuuteen, etteivät ne syö esimiehen työaikaa siten, ettei esimiehen tärkeimmälle tehtävälle eli valmentamiselle ja johtamiselle jää riittävästi aikaa. Tässä johdon tuki esimiehille on tärkeää. Keskeisenä huomiona oli myös henkilöstön tehtävien vaatiman osaamisen varmistaminen ja digitaitojen merkitys.
Esimiehen tulee keskeisessä roolissa huolehtia omasta hyvinvoinnistaan. Tämä vaikutti olevan yleisin tekijä, jonka esimiehet kokivat vaikuttavan oman työnsä tuottavuuteen. Organisaatioiden tuleekin tukea esimiesten hyvinvointia kokonaisvaltaisesti.
Kirjoittajat
Elina Savutie, KTM (tietojohtaminen), teki ammatillisen opettajan pedagogisiin opintoihin liittyvän TKI-työn osana HENTU-projektia. Hän toimii tietohallintosuunnittelijana Lahden kaupungin palveluksessa.
Soili Saikkonen on LAB-ammattikorkeakoulun TKI-asiantuntija, joka toimi projektipäällikkönä HENTU-hankkeessa (1.3.2019-30.4.2021).
Lähteet
Kesti, M. 2017. Työelämän laatuun perustuva johtaminen tuo kilpailuetua. Teoksessa M. Vartiainen; A. Kirjavainen; R. Viitala; H. Vuorenmaa; V. Einola-Pekkinen; P. Sydänmaalakka & M. Salo (toim.) Työn tuuli – aikakauskirja, 2/2017. Henkilöstöjohdon ryhmä – HENRY ry., 48-57. [Viitattu 24.3.2021]. Saatavissa: https://www.henry.fi/ajankohtaista/tyon-tuuli/2017/tyon-tuuli-22017
Kesti, M. & Pietiläinen, V. 2019. Henkilöstöjohtaminen ja asiantuntijuuden tilanneherkistyminen. Teoksessa A. Syväjärvi & V. Pietiläinen (toim.), Johtamisen psykologia (2. uudistettu painos). Jyväskylä: PS-Kustannus. 153-200.
Linkit
Linkki 1. LAB 2021. HENTU-hanke. Tervetuloa henkilöstötuottavuuden maailmaan! [Viitattu 17.5.2021]. Saatavissa: https://www.hentu.fi/
Kuvat
Kuva 1. Böttcher, Leopold. 2019. Peukkua-positiivinen-ele-peukalo-4589867. Pixabay. [Viitattu 17.5.2021]. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/photos/peukkua-positiivinen-ele-peukalo-4589867/
Kuva 2. Savutie, Elina. 2021.
