Roosin ym. (2023) mukaan sosiaali- ja terveysalalla on työvoimapula, mikä näkyy erityisesti ikääntyneiden hoitotyössä. Tulevaisuutta ajatellen onkin tärkeää, että myös lähihoitajien työvoiman veto- ja pitovoimaa vahvistuu nykyisestä. Hoitotyötä ei ole nähty omana itsenäisenä ammattialana sille kuuluvine osaamisvaatimuksineen (López-Verdugo ym. 2021). Elmorshedyn ym. (2020) mukaan vähäinen tietämys hoitotyöstä ja sosiokulttuuriset tekijät ovat vahvimmin vaikuttaneet hoitotyön negatiiviseen julkisuuskuvaan. Naisten on ajateltu olevan vastuussa lasten ja vanhusten hoitamisesta ja miesten perheen taloudellisesta toimeentulosta (Korte & Bohnet-Joschko 2023).
Työn monipuolisuus vetovoimatekijänä
De Grootin ym. (2017) mukaan perusterveydenhuollossa pitovoimaa voidaan lisätä vahvistamalla henkilöstön kokemusta oman alansa asiantuntijuudesta. Hoitajien työtyytyväisyyteen voidaan vaikuttaa myös lisäämällä autonomiaa päätöksenteossa, työvuorojen suunnittelussa ja itseohjautuvissa tiimeissä. Vaihtelevat potilastapaukset ja hoitomuodot koetaan mielenkiintoisina, mitkä vaikuttavat pitovoimaan. Roos ym. (2023) toteavat, että lähihoitajien työn vetovoimatekijöitä ovat työnarvostus, joustavat toimintatavat, työnkuvan optimointi ja osallistava kehittäminen.
Sote-alan julkisuuskuvan kohentamiseksi tarvitaan toimenpiteitä
LAB-ammattikorkeakoulun ensihoitajakoulutusohjelmassa opiskelevien Hämäläisen ja Sundbergin (2023) mielestä sosiaali- ja terveysalan julkisuuskuvan vetovoimaistamiseksi tulisi tehdä toimenpiteitä. Julkisessa keskustelussa esillä ollut kuva sote-alan työoloista heijastuu pitkälti työntekijöiden kokemuksista. Vaikuttamalla työoloihin työntekijöiden viihtyvyys kasvaa, mikä vahvistaa positiivista julkisuuskuvaa. Hämäläinen ja Sundberg (2023) toteavat, että sote-alan haasteena on myös vähäiset työntekijäresurssit. Työntekijät uupuvat, mikä voi johtaa työuupumukseen ja sairaslomiin.
Hoitotyön ammatit ovat melko tuntemattomia ja näkymättömiä ammatteja, joiden vaativuutta, itsenäisyyttä ja riippumattomuutta muista ammattialoista ei tunneta tarpeeksi (López- Verdugon ym. (2021). De Grootin ym. (2017) mukaan rekrytoinnissa, koulutuksessa ja julkaisuissa tulisi huomioida veto- ja pitovoiman vahvistamiseen vaikuttavat tekijät.
Hämäläisen & Sundbergin (2023) mukaan soten erikoisaloista, työtehtävistä ja työmahdollisuuksista pitäisi puhua enemmän. Tällä tavalla myös potentiaalisille alasta kiinnostuneille miehille tulisi selkeämpi käsitys siitä, millaisiin tehtäviin sairaanhoitaja amk- tai ensihoitaja amk -koulutuksella voi työllistyä. Miehet eivät välttämättä tiedosta, että koulutuksella voi päätyä hyvin monipuolisiin tehtäviin.
Kirjoittaja
Irina Tiainen työskentelee hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa sekä projektipäällikkönä Share The Care: Attracting men to nursing education to counteract a gender-segregated labour market -hankkeessa (LAB 2024).
Lähteet
De Groot, K., Maurits, E-M. & Francke, A-L. 2017. Attractiveness of working in home care: An online focus group study among nurses. Health and Nursing Care in the Community. 18 (26), 94–101.Viitattu 21.1.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1111/hsc.12481
Elmorshedy, H., Al-Arani, A., Hassan, M., Hassan, A., Fayed, A. & Albrecht, S-A. 2020. Contemporary public image of the nursing profession in Saudi Arabia. BMC Nursing 19 (47), 2–8. Viitattu 23.1.2024. Saatavissa https://web-p-ebscohost-com.ezproxy.saimia.fi/ehost/pdfviewer/pdfviewer?vid=16&sid=ce9badf0-f431-4bed-ae92-c07d132d9414%40redis
geralt. 2019. Altmann, G. Tienviitta, suunta. Pixabay. Viitattu 23.1.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/tienviitta-suunta-vasen-oikein-4284013/
Korte, L. & Bohnet-Joschko, S. 2023. Technical Readiness and Stereotypes in Hospital. Nursing-A Question of Gender and Age? Nursing Reports. 13, 116–127. Viitattu 27.1.2024. Saatavissa https://web-p-ebscohost-com.ezproxy.saimia.fi/ehost/pdfviewer/pdfviewer?vid=10&sid=a9d0f8a8-80ac-4f7b-9ad7-0dda091bbb09%40redis
LAB. 2024. Share the Care: Attracting men to nursing education to counteract a gender-segregated labour market. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 27.1.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/share-care-attracting-men-nursing-education-counteract-gender-segregated-labour-market
López-Verdugo, M., Ponce-Blandón, J-A., López-Narbora, F-J., Romero-Castillo, R. & Guerra-Martin, M-D. 2021. Social image of Nursing. An Integrative Review about a Yet Unknown Profession. Nurs Rep 2021 Jun 7;11(2):460‒474. Viitattu 16.1.2024. Saatavissa https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8608107/
Roos, M., Kuosmanen, L., Tevameri, T. & Viinikainen, S. 2022. Lähihoitajien työnkuva ja työn vetovoimatekijät sosiaali- ja terveysalalla – integratiivinen kirjallisuuskatsaus. Hoitotiede 34 (3), 152–168. Viitattu 25.1.2024. Saatavissa https://www.terveysportti.fi/xmedia/hle/hle00246.pdf
Sundberg, M. & Hämäläinen, E. 2023. Sosiaali- ja terveysalan veto- ja pitovoima sekä julkisuuskuva. Haastattelu. LAB-ammattikorkeakoulu.
