Sosiaalisesta mediasta on tullut olennainen osa terveydenhuollon viestintää ja ammatillista näkyvyyttä. Hoitotyön ammattilaiset eivät enää toimi pelkästään potilashuoneissa ja vastaanotoilla – hoitajat ovat myös digitaalisessa ympäristössä, jossa tieto liikkuu nopeasti ja vaikuttavasti (Kouvo ym. 2025). Tästä syystä someosaaminen on noussut keskeiseksi teemaksi hoitotyön täydennyskoulutuksissa. LAB ammattikorkeakoulussa täydennys- ja erikoistunut osaaja -koulutukset eivät rajoitu pelkkään kliiniseen osaamiseen. Ne tarjoavat myös työkaluja siihen, miten asiantuntijuutta voi tuoda esiin sosiaalisessa mediassa, miten verkostoitua ja osallistua keskusteluun eettisesti ja vaikuttavasti. Someosaaminen ei ole vain teknistä taitoa – se on viestinnän, luottamuksen ja ammatillisen identiteetin rakentamista (Työturvallisuuskeskus 2022).
Digitaalisten taitojen yhdistäminen täydennyskoulutuksiin
Suolistosairauksien sekä munuaispotilaan hoitotyön erikoistunut osaaja koulutuksissa yhdistetään kliininen syväosaaminen ja digitaaliset taidot. Näissä koulutuksissa käsitellään muun muassa ajankohtaista tutkimustietoa ja hoitokäytäntöjä ko. erikoisalalta sekä hyvinvointialueelta. Lisäksi käsiteltäviä aihealueita ovat potilasohjauksen uudet muodot, kuten digitaaliset kanavat ja etäohjaus. Sosiaalisen median hyödyntämisestä asiantuntijatyössä pohditaan, miten tuottaa sisältöä, jakaa tietoa ja osallistua keskusteluun turvallisesti huomioidaan eettiset ja juridiset näkökulmat, kuten potilasturvallisuus, tietosuoja ja ammattietiikka somessa. Aikaisempina vuosina koulutuksissa on käynyt Iiro Nahkamäki (Instagram @nurseiiro) luennoimassa. Hänen luentonsa on sisältänyt vinkkejä sosiaalisessa mediassa toimimisessa hoitotyön ammattilaisen näkökulmasta (Kilpinen 2023). Luennot ovat saaneet erinomaista palautetta opiskelijoilta ja niitä on toivottu lisää täydennyskoulutuksiin.
Opiskelijoiden reaktiot someosaamisen sisällyttämisestä hoitotyön täydennyskoulutuksiin ovat olleet pääosin myönteisiä, mutta niissä on myös havaittu erilaisia näkökulmia. Esimerkiksi suolistosairauksien erikoistunut osaaja -koulutuksesta saadun palautteen mukaan opiskelijat kokivat koulutuksen ajankohtaiseksi ja tarpeelliseksi, koska se vastaa työelämän kasvaviin osaamistarpeisiin. Palautteessa korostui juuri sosiaalisen median kautta mahdollisuus vaikuttaa ja kehittää omaa asiantuntijuutta. Someosaamisen osalta opiskelijat pitivät tärkeänä oppia ammatillista viestintää ja potilasohjauksen uusia muotoja, mutta osa koki alkuun epävarmuutta siitä, miten somessa voi toimia eettisesti ja turvallisesti (Kilpinen & Lintunen 2023). Suolistosairauksien hoitotyön erikoistumiskoulutukseen on osallistunut työntekijälähettiläitä Päijät-Hämeen hyvinvointialueelta. Heidän tehtävänään on tuoda esiin hoitotyön arkea ja asiantuntijuutta omilla sosiaalisen median kanavillaan (Päijät-Hämeen hyvinvointialue 2025). Munuaispotilaan hoitotyöhön erikoistunut osaaja -koulutuksessa opiskelijat arvostivat monimuoto-opiskelua ja digitaalisia ratkaisuja. Palautteessa nousi esiin mm. tarve konkreettisille ohjeille ja esimerkeille somen käytöstä hoitotyössä. Opiskelijat kokivat, että someosaaminen tukee potilasohjausta ja asiantuntijabrändin rakentamista, mutta toivoivat lisää harjoituksia ja case-esimerkkejä turvallisesta viestinnästä (Kilpinen 2024).
Koulutusten tavoitteena on antaa ammattilaisille valmiudet toimia sekä kliinisesti että viestinnällisesti vahvoina osaajina. Someosaaminen tukee myös työnantajabrändiä ja hyvinvointialueiden viestintää, kun hoitajat voivat toimia luotettavina lähettiläinä verkossa (Kouvo ym. 2025). Potilaat hakevat tietoa verkosta, ja hoitotyön ammattilaisilla on mahdollisuus olla mukana ohjaamassa keskustelua oikeaan suuntaan. Someosaaminen ei korvaa kliinistä osaamista, mutta se täydentää sitä – ja tekee hoitotyön näkyväksi siellä, missä ihmiset ovat (Soininen & Romakkaniemi 2024). LABin täydennyskoulutukset näyttävät suuntaa: asiantuntijuus ei ole vain hiljaista tietoa, vaan jaettua, vaikuttavaa ja helposti saavutettavaa.
Kirjoittaja
Fanny Kilpinen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa hoitotyön lehtorina sekä vastuuopettajana Suolistosairauksien erikoistunut osaaja ja munuaispotilaan hoitotyön erikoistunut osaaja koulutuksissa.
Lähteet
Kilpinen, F. 2024. Munuaispotilaan hoitotyöhön erikoistunut osaaja koulutuksen loppupalaute. Viitattu 24.11.2025.
Kilpinen, F. 2023.@Nurseiiron vinkit sairaanhoidon somelähettiläille. LAB-Focus. Viitattu 24.11.2025. Saatavissa @Nurseiiron vinkit sairaanhoidon somelähettiläille – LAB Focus
Kilpinen, F. & Lintunen, M. 2023. Opiskelijoiden kokemuksia suolistosairauksien erikoistunut osaaja 2022-2023 koulutuksesta . LAB Pro. Viitattu 24.11.2025. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/opiskelijoiden-kokemuksia-suolistosairauksien-erikoistunut-osaaja-2022-2023-koulutuksesta/
Kouvo, M., Pitkänen, N., Vaajoensuu, E. & Imeläinen, S. 2025. Sosiaalinen media ja etäpalvelut terveydenhuollon ammattilaisen työvälineenä. LAB-Focus. Viitattu 24.11.2025. SaatavissaSosiaalinen media ja etäpalvelut terveydenhuollon ammattilaisen työvälineenä – LAB Focus
Soininen, K. & Romakkaniemi, A. 2024. Ohjaus- ja opetusosaaminen hoitotyössä. Lab-Focus. Viitattu 24.11.2025. Saatavissa Ohjaus- ja opetusosaaminen hoitotyössä – LAB Focus
Sosiaalisen median työkäyttö, työsuojelunäkökulma. 2022. Työturvallisuuskeskus- verkkosivuston julkaisu. Viitattu 24.11.2025. Saatavissa Sosiaalisen median työkäyttö, työsuojelunäkökulma – Työturvallisuuskeskus
Työntekijälähettiläät. 2025. Päijät-Hämeen hyvinvointialueen verkkosivusto. Viitattu 24.11.2025. Saatavissa https://paijatha.fi/rekry/tyontekijalahettilaat/
