Maahan muuttaneille vanhemmille suunnatun HOT-hankkeen tavoitteena on muun muassa lisätä ryhmäläisten työelämävalmiuksia, kehittää kielitaitoa sekä tukea terveyttä ja hyvinvointia (LAB 2024). Hankkeeseen liittyy työpajatoimintaa, joka pyrkii myös tarjoamaan tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta. Terveys- ja hyvinvointiteemaan liittyvien työpajojen aiheet nousivat osittain ryhmäläisten omista toiveista ja tarpeista.

Ryhmän naisille suunnatussa hyvinvointityöpajassa puhuttiin Suomessa tarjottavista seulonnoista sekä tutustuttiin rintojen omatarkkailuun ja papa-kokeen vaiheisiin kyseisten aiheiden simulointiin tarkoitetuilla hoitotyön välineillä.

Omaa tulevaisuutta ja toiveita osallistujat hahmottelivat tekemällä itselleen aarrekartan. Aarrekarttojen esittely toisille ryhmäläisille oli myös hyvä suomen kielen harjoittelutilanne. Kuvat ja elekieli tukivat ryhmäläisen esitystä ja antoivat mahdollisuuden kokea tulleensa täysin ymmärretyksi.

Ryhmäläisten kieli- ja kulttuuritausta oli kirjava, mikä asetti ohjaajien ohjaustaidoille positiivisia haasteita. Miten jokainen ryhmäläinen kokisi saavansa ryhmästä jotain juuri itselleen, vaikka suomen kielen ymmärtäminen oli vielä haastavaa. Osa pystyi kommunikoimaan aiheista hyvin ymmärrettävällä suomen kielellä. Ryhmässä oli muutamia osallistujia, joilla oli keskenään sama äidinkieli, mikä antoi heille mahdollisuuden käsitellä aiheita myös omalla kielellään.

Tärkeintä on viestin välittyminen

Kielitietoinen lähestymistapa pyrkii mahdollistamaan esimerkiksi opetukseen osallistumisen poistamalla ymmärtämisen esteitä muokkaamalla kielellisiä valintoja niin, että haluttu viesti välittyy kuulijoille (Kotoutumisen osaamiskeskus 2024). Oman kokemukseni mukaan meidän ohjaajien osaaminen työpajassa mitattiin siinä, kuinka hyvin malttoi puhua tarpeeksi hitaasti ja selkeästi. Myös erilaisten kuvien ja konkreettisten esimerkkien käyttö nousi tärkeäksi välineeksi aiheiden käsittelyssä.

Kielitaitotasoista huolimatta kontaktin ja myönteisen ilmapiirin luominen alussa on tärkeää. Konkreettinen tekeminen mahdollistaa kokonaisvaltaisemman osallistumisen, vaikka osallistuja ei ymmärtäisikään kaikkea puhuttua kieltä. Ammattilaisen kulttuurisensitiiviset vuorovaikutustaidot koostuvat sekä sanallisesta että sanattomasta kohtaamisesta ja toisen osapuolen kuulluksi ja hyväksytyksi tulemisen kokemuksesta (THL 2024). 

Lähteet

Kotoutumisen osaamiskeskus. 2024. Kielitietoinen työympäristö on työntekijän ja työnantajan etu. Viitattu 30.1.2024. Saatavissa https://kotoutuminen.fi/kielitietoisuus-tyoelamassa

LAB. 2024. HOT ‒ Hyvinvointia, osallisuutta ja työtä maahan muuttaneille vanhemmille. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 29.1.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/hot

THL. 2024. Maahanmuutto ja kulttuurinen moninaisuus. Kulttuurisensitiivinen työote. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 29.1.2024. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/tyon-tueksi/hyvia-kaytantoja/kulttuurisensitiivinen-tyoote