Työelämän hektisyys, kasvavat vaatimukset ja jatkuva tavoitettavissa oleminen kuormittavat meitä sekä henkisesti että fyysisesti, mikä vaikuttaa aivoterveyteen. Pikaratkaisua ei ole, mutta aivojen hyvinvointia voidaan edistää hyvällä esihenkilötyöllä, arkisilla omaa työtä koskevilla ratkaisuilla sekä työn sujuvuutta parantavilla yhteisillä pelisäännöillä.
Hyvinvoiva työntekijä on tuottava työntekijä, minkä vuoksi työhyvinvointiin kannattaa kiinnittää huomiota. Jotta yritys menestyy, tulee sen pystyä kehittymään ja uudistumaan. Uusien innovaatioiden syntymiseen tarvitaan osaamisen ja hyvinvoinnin lisäksi luovuutta. Luovuus puolestaan edellyttää, että huolehditaan aivojen hyvinvoinnista (Huotilainen 2021, 14). Työnantajan pitäisikin luoda sellaiset työskentelyolosuhteet, joissa kuormittuneisuuden tunteita voidaan mahdollisuuksien mukaan vähentää.
Aivoterveellistä työpaikkaa rakentavat kaikki työyhteisön jäsenet yhdessä. Johto ja esihenkilöt toimivat sen mahdollistajina osoittamalla suunnan ja myöntämällä tarvittavia resursseja. Aivoterveelliseksi työpaikaksi tuleminen vaatii tahtotilaa, tavoitteisiin sitoutumista sekä jatkuvaa seurantaa ja kehittämistä. (Koivuniemi 2020, 103.)
Tiedämme, että aivokuormaa lisäävät esimerkiksi turhat keskeytykset, jotka heikentävät työn sujumista. Kun työ keskeytyy, huomio siirtyy meneillään olevasta tehtävästä toiseen. Tehtävään takaisin palaamiseen menee aikaa, kun yrittää taas saada asian päästä kiinni. Työn keskeytyminen vie siten aikaa varsinaiselta tekemiseltä ja lisää painetta saada tehtävät ajoissa valmiiksi, mikä voi lisätä virheiden määrää ja työn kuormittavuuden tunnetta. (Työterveyslaitos 2023.)
IT-asiantuntijan työhyvinvointi
Nurminen (2023) käsitteli päiväkirjamuotoisessa opinnäytetyössään omaa IT-asiantuntijan työtään työhyvinvoinnin näkökulmasta. Tavoitteena oli työn sujuvuuden ja työssä jaksamisen parantaminen. Arjen kiireet kaventavat usein havainnointisektoria ja ajatus oli, että tietoinen huomion kiinnittäminen asioihin voisi auttaa tilanteen tarkastelua.
Tulosten mukaan jo pienillä muutoksilla omissa työtavoissa voidaan saada aikaan työhyvinvointia, esimerkiksi karsimalla eri sovellusten lähettämiä notifikaatioita. Sujuva työ vähentää kuormittuneisuuden tunteita ja edesauttaa jaksamaan. Lean-periaatteita hyödyntämällä asiantuntijatyön prosesseihin voidaan saada virtaavuutta ja juurisyyanalyysillä voidaan kaivautua ongelmien perimmäisiin aiheuttajiin. Koko työyhteisö pitäisi saada mukaan yhteiseen kehittämiseen, sillä yhteisillä pelisäännöillä rakennetaan aivoystävällistä työympäristöä. Hyvinvoiva työyhteisö luo kilpailuetua yritykselle. (Nurminen 2023.)
Kirjoittajat
Annukka Nurminen on valmistumassa tradenomiksi LAB-ammattikorkeakoulun liiketalouden ja logistiikan koulutuksesta. Hän työskentelee IT-asiantuntijana kansainvälisessä teknologia-alan yrityksessä.
Sari Suominen toimii johtamisen ja yrittäjyyden lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Liiketoiminta-yksikössä Lahdessa.
Lähteet
Huotilainen, M. 2021. Aivosi tarvitsevat tauon. Jyväskylä: Tuuma-kustannus.
Koivuniemi, T. 2020. Aivoystävällinen työpaikka käytännössä. Triforma.
Nurminen, A. 2023. IT-asiantuntijana kehittyminen. Tarkastelun kohteena työn sujuvuus ja työssä jaksaminen. AMK-opinnäytetyö, liiketalouden ala. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 3.1.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302142378
RoadLight. 2020. Aivot, lehdet,kestävyyttä. Pixabay. Viitattu 3.1.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/aivot-lehdet-kestävyyttä-urut-5591475/
Työterveyslaitos. 2023. Keskeytykset. Viitattu 3.1.2023. Saatavissa https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/aivotyo-sujuvaksi/keskeytykset
