Monilla aloilla on nykyään ongelmana työvoimapula. Uusia tekijöitä on vaikea saada ja uusien työntekijöiden perehdyttämisessä kuluu paljon yrityksen resursseja. Tämän vuoksi työntekijöiden sitouttaminen yritykseen on entistä tärkeämpää, jotta osaaminen saataisiin pidettyä yrityksessä.
Vuokratyöntekijöitä välittävässä yrityksessä työntekijän sitouttaminen on haastavaa, sillä työnantaja ja työntekijä eivät välttämättä tapaa toisiaan työsuhteen aikana. Toiminta painottuu voimakkaasti etäjohtamiselle. Etäjohtamisessa on oleellista varmistaa, että viestintä on tehokasta ja tavoittaa halutun kohderyhmän. Työn merkitys ja tavoitteet tulee olla selkeästi viestitty, ja vuorovaikutustapojen tulee palvella erilaisia työntekijöitä ja heidän viestintätarpeitaan. (Jääskeläinen 2020.)
Työtyytyväisyyttä on usein pidetty yhtenä työntekijän sitoutumisen indikaattorina. Frank Martela (2015) on todennut, ettei tyytyväinen työntekijä silti välttämättä ole lainkaan sitoutunut yritykseen, vaan suoriutuu omista työtehtävistään hyvin olematta innostunut työstään. Minna Mattila-Aallon (2021) mukaan työtyytyväisyyden mittaamisen sijaan yritysten kannattaisikin ennemmin tutkia ja mitata työntekijäkokemusta. Tämän kannalta on tärkeää, että työyhteisössä on vuorovaikutteinen kulttuuri, jolloin työntekijä kokee voivansa vaikuttaa työhönsä.
Tarja Huttunen ja Anni Kaivosoja (2022) tutkivat organisaation sisäisen viestinnän vaikutusta vuokratyönvälittäjän työntekijöiden sitoutumiseen. Tutkimuksessa selvisi, että sisäinen viestintä koetaan yleisellä tasolla ja tiedonsaannin kannalta riittävänä, mutta yritykseen sitoutumisen kannalta riittämättömänä. Sitoutumisen kannalta merkitykselliseksi nousi viestinnän monipuolisuus. Keikkatyöntekijöillä on tarve vuorovaikutukseen yrityksen kanssa sekä digitaalisesti että kasvokkain.
Selvittämällä työntekijöiden viestinnällisiä tarpeita ja kehittämällä sisäistä viestintää tämän ymmärryksen pohjalta voidaan kehittää työntekijän sitoutumista yritykseen. Esimerkiksi pelkkään työntekijöiden innostamiseen keskittyvä viestintä ei tutkimuksen mukaan vaikuta työntekijöiden sitoutumisen määrään.
Kirjoittajat
Tarja Huttunen on tradenomi YAMK -opiskelija LAB-ammattikorkeakoulussa.
Anni Kaivosoja on restonomi YAMK -opiskelija LAB-ammattikorkeakoulussa.
Mika Tonder on yliopettaja LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
geralt. 2019. Altmann, G. Yhteystiedot, tiimi. Pixabay. Viitattu 30.11.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/yhteystiedot-tiimi-toimisto-3994018/
Huttunen, T. & Kaivosoja, A. Yrityksen sisäisen viestinnän merkitys työntekijän sitoutumiseen. Opinnäytetyö, tradenomi YAMK ja restonomi YAMK. LAB-ammattikorkeakoulu. Lappeenranta. Viitattu 27.11.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120827420
Jääskeläinen, H. 2020. Toimiva etätiimi – millaista vuorovaikutuksen pitäisi olla ja kuinka paljon on tarpeeksi? Viitattu 30.11.2022. Saatavissa: https://brik.fi/brik-lehti/toimiva-etatiimi/
Martela, F. 2015. Tavallinen työnantaja mittaa tyytyväisyyttä, innovatiivinen mittaa innostusta. Blogi 23.3.2015. Viitattu 27.11.2022. Saatavissa https://frankmartela.fi/2015/03/23/tavallinen-tyonantaja-mittaa-tyytyvaisyytta-innovatiivinen-mittaa-innostusta/
Mattila-Aalto, M. 24.6.2021. Missä vika, jos työssä ei innostuta. Kirjapodi. Viitattu 28.11.2022. Saatavissa https://kirjapodi.fi/4-missa-vika-jos-tyossa-ei-innostuta-minna-mattila-aalto/
