Hyvä työnantajamielikuva on kilpailuetu rekrytoinnissa

Organisaatioiden kilpaillessa osaajista on työnantajamielikuva noussut jatkuvasti tärkeämmäksi tekijäksi rekrytointiprosesseissa. Ylivoimainen rekrytointikokemus syntyy innovatiivisesta rekrytointiviestinnästä, hakijoiden tiedottamisesta ja hyvin hoidetusta rekrytointiprosessista. Tämä kokonaisuus muodostaa mielikuvan työtä tarjoavasta organisaatiosta. (Ilola 2018, 8–9; Kallinen 2020, 68–69.)

Hakijoiden kohtaaminen ammattimaisesti ja positiivisesti prosessin eri vaiheissa luo hyvän vaikutelman organisaatiosta. Tämän tulee sisältää nopeat vasteajat hakemuksiin, selkeät tiedot etenemisen vaiheista ja mahdollisimman avoimen prosessin tarjoamisen hakijoille.

Hakijoiden pitäminen ajan tasalla ja tietoisena hakuprosessin etenemisestä on tärkeää (Virtavuo 2019, 30.) Hakijoita ei tule jättää odottamaan epätietoisena päätöksiä, koska he jo hakiessaan ovat ilmaisseet kiinnostuksensa työntarjoajaa kohtaan. Erityisesti henkilökohtainen yhteydenpito työnhakijaan antaa vaikutelman organisaation kiinnostuksesta hakijoita kohtaan. Ajantasainen tiedottaminen hakuprosessin etenemisestä saa työnhakijan kokemaan itsensä tärkeäksi.  Onnistunut rekrytointiviestintä voi erottaa organisaation muista kilpailijoista ja saa hakijat kertomaan organisaatiosta myönteiseen sävyyn. Puskaradio on tehokas työnantajamielikuvan luomisessa. Videot, blogit, some-kampanjat ja muut digitaaliset kanavat tarjoavat mahdollisuuksia välittää yrityksen kulttuuria, arvoja ja tarinaa (Lähivaara 2022, 20–21).

Työnantajamielikuvaan kannattaa panostaa

Jani Aho perehtyi sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäjä -erikoistumiskoulutuksessa rekrytointiin liittyvään työnantajamielikuvan merkitykseen kirjallisuuskatsauksen avulla. Rekrytoinnin työnantajamielikuvaa on kuvattu vertaisarvioiduissa julkaisuissa sekä useissa pro gradu -tutkielmissa että YAMK-opinnäytetöissä. Hän kokosi rekrytoinnin hyvää työnantajakuvaa rakentavat keskeiset sisällöt huoneentauluksi (Kuva 1).

Rekrytointi ei ole vain henkilöstöyksikön asia, vaan koko henkilöstö osallistuu työntekijöiden rekrytointiin joko suoraan tai välillisesti. Jokaisella työntekijällä on siis osuutensa työnantajamielikuvan rakentumisessa. Kun organisaatiossa panostetaan vahvaan työnantajamielikuvaan, saadaan houkuteltua motivoituneita ja osaavia hakijoita, organisaation kilpailukyky kasvaa ja maine hyvänä työpaikkana leviää.

 Onnistunut rekrytointi voi tuoda yritykseen uutta kehitysvoimaa ja nostaa sen toiminnan laatua. Mielikuvat organisaation toiminnasta ohjaavat voimakkaasti ihmisten toimintaa. Ne synnyttävät tunteita ja jättävät muistijäljen, joka yhdistetään organisaatioon hyvässä ja pahassa. Rekrytoinnissa onnistuminen on monella tapaa organisaaton kriittinen menestystekijä. Hyvä työnantajamielikuva on erinomainen ajuri rekrytoinnissa! 

Lähteet

Ilola, H-M. 2018 Onnistunut rekrytointi ja positiivinen työnantajamielikuva. Opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu.   Viitattu 23.10.2023. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/152277/Opinnaytetyo_HannaMariIlola.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Kallinen, T. 2020. Miksi kukaan haluaa teille töihin? Työnantajabrändäys ulkoistetussa rekrytoinnissa. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto. Viitattu 1.11.2023. Saatavissa https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/149267/Kallinen_Tapio_opinnayte.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Lähivaara, S. 2022 Vetovoimainen Rekrytointi-ilmoitus. Opinnäytetyö. Savonia-ammattikorkeakoulu.  Viitattu 1.11.2023. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/745520/L%c3%a4hivaara_Saara.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Virtavuo, N. 2019 Työnantajamielikuva ja hakijakokemus. Opinnäytetyö. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu.  Viitattu 27.10.2023. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/171421/Ty%C3%B6nantajamielikuva%20ja%20hakijakokemus.pdf?sequence=2&isAllowed=y