Tyypin 1 diabeteksen esiintyvyys on tutkitusti Suomessa suurempi kuin muualla maailmassa ja sen esiintyvyys on ollut nousussa jo pitkään. Sairauden puhkeaminen tapahtuu yleensä jo lapsena. Lapsen sairastuminen ja sairauden hoito on kuormittavaa sekä lapselle että perheelle. Tyypin 1 diabeteksen hoito perustuu insuliinihoitoon. Hyvän hoitotasapainon saavuttamisessa myös terveellisellä ravitsemuksella on kuitenkin suuri merkitys, ja se myös helpottaa insuliinihoidon turvallista toteuttamista. Diabetesta sairastavan lapsen ravitsemuksen tulisi noudattaa yleisiä ravitsemussuosituksia. (Insuliininpuutosdiabetes: Käypä hoito –suositus. 2020.) Riikkula ja Simola (2022) selvittivät opinnäytetyössään tyypin 1 diabetesta sairastavan 6–12-vuotiaan ravitsemuksen merkitystä ja terveydenhoitajan roolia hoitotasapainon tukemisessa (Riikkula & Simola 2022).
Lasten ruokavaliossa havaittu paljon epäkohtia
Monien diabetesta sairastavien lasten ravitsemuksessa on havaittu puutteita, esimerkiksi liian yksipuolinen ruokavalio, epäterveelliset välipalat ja helposti saatavilla olevat herkut. Säännöllisen ateriarytmin säilyttäminen ja monipuolinen, runsaasti kasviksia sisältävä ruokavalio luovat perustan lapsen diabeteksen hoitoon ja turvaavat lapsen normaalin kasvun. (Ilanne-Parikka ym. 2019; Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2019.)
Lapsille tyypillinen valikoivuus voi hankaloittaa riittävän monipuolisen ruokavalion toteuttamista. Riittävä kuidun, hyvälaatuisen rasvan ja proteiinin saanti auttavat ylläpitämään säännöllistä ateriarytmiä ja pitävät verensokerin tasaisena. Tämä auttaa myös vähentämään “nirsoille” lapsille tyypillistä ylimääräistä herkuttelua. (Ilanne-Parikka ym. 2019; Nansel ym. 2018.)
Hoitohenkilökunnan rooli lasten ravitsemuksen tukemisessa
Hoitohenkilökunnalla on tärkeä tehtävä tukea ja ohjata diabetekseen sairastunutta lasta ja tämän perhettä. Lapsen ohjaamisessa tulisi huomioida lapsen ja perheen yksilölliset tarpeet, joiden pohjalta hoitoon motivoiminen tapahtuu. Hoitohenkilökunnan on tärkeää huomioida lapsen ohjauksen erityispiirteet, kuten lapsen nopea kasvu, ryhmäpaineen vaikutus ja lapsen kehitysvaihe. Myönteisten asenteiden korostaminen, hoidolle tavoitteiden asettaminen sekä hoidon jatkuvuus ja seuranta parantavat tyypin 1 diabeteksen hoitotasapainoa. (Battersby ym. 2017; Insuliininpuutosdiabetes: Käypä hoito –suositus 2020; Kivelä & Keskinen 2016.)
Lapsen ohjauksessa ja hoitoon motivoimisessa kannattaa käyttää luovuutta. Lapsen oma aktiivinen osallistuminen ohjaustilanteeseen ja myös jokapäiväiseen sairauden hoitoon parantavat tuloksia. Lasta voi innostaa terveellisestä syömisestä esimerkiksi opettamalla häntä itse tekemään ikätasoonsa sopivia helppoja ruokia tai välipaloja. Lasta voi innostaa myös kehittelemään itse yhdessä aikuisen kanssa uusia resepti-ideoita. (Nansel ym. 2018.)
Kirjoittajat
Venla Riikkula ja Eveliina Simola opiskelevat terveydenhoitajiksi LAB-ammattikorkeakoulussa.
Minna-Maria Behm työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Batterspy, R., Sweeney A., Toome, S., Fairchild J. & Miller, J. 2017. Audit of the dietetic care of patients with type 1 diabetes at a large Australian paediatric tertiary hospital and comparison with the International Society for Paediatric and Adolescent diabetes nutrition guidelines. Nutrition & Dietetic Journal of Dietetians Australia. 74(4), 408–414. Viitattu 29.4.2022. Saatavissa https://doi.org/10.1111/1747-0080.12312
Ilanne-Parikka, P., Niskanen, L., Rönnemaa, T. & Saha, M. T. (toim.). 2019. Diabetes. 1. Painos. Keuruu: Kustannus Oy Duodecim.
Insuliininpuutosdiabetes: Käypä hoito -suositus 2020. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 5.11.2021. Saatavissa https://www.kaypahoito.fi/
Kivelä, L. & Keskinen, P. 2016. Lapsen diabetestasapainon parantaminen: Asenne on tärkein. Diabetes ja lääkäri. Vol 45(1). Viitattu 19.10.2021. Saatavissa https://diabeteslehti.diabetes.fi/lapsen-diabetestasapainon-parantaminen-asenne-on-tarkein/
Nansel, T. R., Lipsky, L. M., Haynie, D. L., Eisenberg, M. H., Dempster, K. & Liu, A. 2018. Picky eaters improved diet quality in a randomized behavioral intervention trial in youth with type 1 diabetes. Journal of the Academy of Nutrition and Dietetics. Vol. 118(2), 308–316. Viitattu 18.2.2022. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.jand.2017.10.012
Riikkula, V. & Simola, E. 2022. Lapsen terveellinen ravitsemus: opas tyypin 1 diabetesta sairastavalle 6–12-vuotiaalle lapselle. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 29.4.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204266030
Valtion ravitsemusneuvottelukunta. 2019. Syödään yhdessä -ruokasuositukset lapsiperheille. Viitattu 29.4.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-254-3
ZakiAlewadi. 2020. Lapset, ruokaa. Pixabay. Viitattu 29.4.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/lapset-ruokaa-valmistautuu-5626030/
