Urheilu on herättänyt pitkään ja tulee herättämään jatkossakin paljon tunteita. Se on nähtävissä jo pelkästään tarkastelemalla urheiluseurojen sosiaalisen median kanavia. Jotta urheiluseurat/joukkueet saavat jatkossakin osakseen ihailua ja katsomoon riittävästi silmäpareja, on heidän siirryttävä yhä syvemmällä digitaalisen markkinoinnin maailmaan. Seuratasolla varmasti kaiken kokoluokan toimijoilla on käytössään sosiaalisen median kanavista ainakin yleisimmät. Kuitenkin tekemisen taso on useimmiten jäänyt jälkeen nykypäivän standardeista ja aika ei riitä levittyä kaikille tarjolla oleville alustoille.
Ajatus onkin yksinkertainen: vähemmän on enemmän, kun sen tekee laadukkaasti. Voimme yhteen ääneen todeta isolla budjetilla toimivien urheiluyhteisöjen olevan hyvinkin marginaalinen osa globaalia urheiluyhteisöä. Rahan lisäksi urheilutoimijoilla on useasti vähän muitakin resursseja, kuten henkilöitä tai osaamista. (Segerman 2022.)
Some ‒ kustannustehokas ja helposti saavutettava
Digitaalisen markkinoinnin työkalujen rajaaminen sosiaalisen median kanaviin on varmasti kaikkein kustannustehokkainta, kun ottaa huomioon niiden suuren suosion arkikäytössä. (Blomster ym. 2017, 4.) Arkikäytöllä tarkoitetaan yksinkertaistettuna ajatusta, jonka mukaan kaikilla on ainakin jokin somekanavista käytössään. Kustannustehokkuuteen vaikuttaa myös sosiaalisen median kanavissa tapahtuvan markkinoinnin mittaamisen helppous. Yksinkertaistetaan siis vielä hieman. Pienillä resursseilla toimivat urheiluyhteisöt voivat siis saada tuloksia aikaan suhteellisen vähillä työtunneilla ja maltillisilla rahallisilla panostuksilla.
![[Alt-teksti: kuva Veiterä-joukkueen sivulta. Seuraajia on yli kaksituhatta. Sivulla on tietoa joukkueen saavutuksista sekä linkkeinä pelaajien nimiä ja kuvia, esimerkiksi Andyn päivä, Aleksin päivä ja Juuson päivä.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2022/10/576_2022_Hyvin-toteutettu-digitaalinen-markkinointi-valttamattomyys-urheilussa-1024x512.jpg)
Kaikessa tässä kuitenkin tekemisen taso on tärkeässä roolissa. Urheiluseuroilla on usein tapana puuhastella ja tehdä asioita suunnittelematta. Usein seuroista ei myöskään löydy henkilöitä tekemään tätä suunnittelua ja, jos löytyy henkilöitä tekemään suunnittelua niin suorittavaa tahoa ei näy missään.
Eli nopea neuvo kaikille urheilun ja seuratoiminnan parissa toimiville. Ensin kannattaa pohtia, mitä markkinointi ja digitaalinen markkinointi merkitsee seuralle. Tämän jälkeen kannattaa pohtia, mikä summa budjetista voidaan käyttää digitaaliseen markkinointiin. Heti kun seuran digitaalisen markkinoinnin budjetti on päätetty, tulee seuran miettiä, tarvitseeko se mahdollisesti ammattilaisen apua markkinoinnin suunnitteluun ja digitaalisen markkinoinnin kentän rajaamiseen. Tämän jälkeen pitää arvioida, tarvitseeko seura apua digitaalisen markkinoinnin tehtävien suorittamiseen. Näiden vaiheiden jälkeen jäävät varat voi suunnata vaikka sosiaalisessa maksettuun mainontaan. Kannattaa kokeilla, ei se rakettitiedettä ole!
Kirjoittajat
Emil Segerman on markkinoinnin tradenomi ja lappeenrantalainen seuratoimija.
Sampo Kokkonen toimii tiimivalmentajana ja markkinoinnin lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Blomster, M., Kurtti, J. R., Määttä, M., & Sinisalo, J. 2020. Digitaalisen markkinoinnin käsikirja: opas mikro-ja PK-yrityksille. Oulun ammattikorkeakoulu. Viitattu 13.9.2022. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/347091/Digitaalisen%20markkinoinnin%20kasikirja%20mikro-%20ja%20pk-yritykselle.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Segerman, E. 2022. Digitaalisen markkinointiviestinnän suunnitelma: case Veiterä Ry. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lappeenranta. Viitattu 13.9.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052912884
