IT-alalla, kuten niin monella muullakin alalla on kova pula osaavasta työvoimasta. Erityisesti naisia toivottaisiin alalle nykyistä enemmän. Hyvinvointi on tärkeä vetovoimatekijä työntekijöiden houkuttelussa.
Anttosen (2017) mukaan naiset eivät hakeudu IT-alalle, koska saattavat edelleen pelätä IT-kuplan aiheuttamaa ”yt-kuplaa” tai koska eivät esimerkiksi ole olleet hyviä matematiikassa. Mielessä voi myös olla kuva ei-niin-ihmisläheisestä työstä ja yksinäisistä koodareista.
Rikalan (2013) mukaan nais- ja miesvaltaisten alojen työolosuhteet poikkeavat usein toisistaan. Naisvaltaisia aloja leimaavat psyykkiset kuormitustekijät, kiire ja töiden ennakoimattomuus. Kun päälle lisätään haasteet perheen ja työn yhteensovittamisesta ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen, jää helposti taka-alalle. Jaakonsaaren (2020) mukaan samoja kuormitustekijöitä löytyy IT-alalta, mutta tasapainottavatko työn voimavaratekijät (kuvio 1) kuormitustekijöitä siten, että IT-alaa voidaan pitää hyvinvoinnin näkökulmasta jopa ihanteellisena juuri naisille?
Yrityksen tärkein pääoma löytyy siellä työskentelevistä ihmisistä. Ihmisten hyvinvointi näkyy suoraan organisaation tuloksessa, joten hyvinvointiin kannattaa panostaa. Perinteinen hierarkkinen organisoituminen on madaltunut ja itseohjautuvuuden myötä työntekijöillä on entistä enemmän vapautta määritellä omat työn tekemisen tapansa, mallinsa ja jopa työaikansa. (Jaakonsaari 2020.)
Työn merkityksellisyys vaikuttaa olennaisesti hyvinvointiin. Jollekin merkitystä tuo mahdollisuus työskennellä aina uusimpien teknologioiden parissa, toiselle taas mielenkiintoiset asiakkuudet ja mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnallisesti merkittäviin asioihin. Hyvinvointia vahvistavat myös työsuhde-edut, jotka mahdollistavat terveellisten elämäntapojen ylläpidon niin työssä kuin työn ulkopuolella. Työpaikoilla ei ole unohdettu perheitäkään, sillä arjen helpottamiseksi käytössä saattaa olla sairaan lapsen hoitopalvelut. Monissa yrityksissä työaikaa on mahdollista lyhentää työn ja vapaa-ajan yhteensovittamiseksi. (Jaakonsaari 2020.)
Jaakonsaari (2020) tarkasteli YAMK-opinnäytetyössään naisten hyvinvointia IT-alan organisaatiossa. Tulokset osoittivat, että alalla työskentelevien naisten hyvinvointia voidaan lisätä seuraavin keinoin: mahdollistetaan arvostuksen kokemuksia, lisätään mahdollisuuksia kehittyä organisaation sisällä sekä tarjotaan yhteisöllisyyden kokemuksia. Ne kaikki vaikuttavat työpaikan houkuttelevuuteen naisten keskuudessa.
Kirjoittajat
Terhi Jaakonsaari valmistui tradenomiksi (YAMK) LAB-ammattikorkeakoulusta joulukuussa 2020. Artikkeli perustuu Jaakonsaaren opinnäytetyöhön.
Sari Suominen toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Liiketoiminta-yksikössä Lahdessa. Hän ohjasi Terhi Jaakonsaaren opinnäytetyön.
Lähteet
Anttonen, M. 2017. Nainen on kuin tehty IT-alalle. Insinöörilehti 8.3.2017. Insinööriliitto. [Viitattu 24.11.2020]. Saatavissa: https://insinoori-lehti.fi/tasta-on-kysymys/nainen-on-kuin-tehty-it-alalle/
Jaakonsaari, T. 2020. Naisten hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukeminen IT-alan organisaatiossa. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, Uudistava johtaminen. Lahti. [Viitattu 24.11.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120225665
Rikala, S. 2013. Työssä uupuvat naiset ja masennus. Väitöskirja. Tampereen Yliopisto, yhteiskunta ja kulttuuritieteiden yksikkö. Tampere. [Viitattu 17.11.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9218-1
Työturvallisuuskeskus. 2020. Psykososiaalinen kuormitus. [Viitattu 4.11.2020]. Saatavissa: https://ttk.fi/tyoturvallisuus_ja_tyosuojelu/tyoturvallisuuden_perusteet/tyoyhteiso/psykososiaalinen_kuormitus
Kuvat
Kuva 1. StartupStockPhotos. 2015. Käynnistyksen-liiketoiminta-ihmiset-849804. Pixabay. [Viitattu 17.2.2021]. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/photos/k%C3%A4ynnistyksen-liiketoiminta-ihmiset-849804/
