Hyvinvointiteknologia ja digitalisaatio ovat olleet yhä vahvemmin esillä viime vuosina. Digitalisaatio terveydenhuollossa on laaja ilmiö ja se on jo käynnissä koko terveydenhuoltoalalla (Metsäniemi 2018). Digitalisaatio näyttäytyy sosiaali- ja terveysalalla monella tapaa ja mahdollisuuksia sekä haasteita on monia.
Blogiartikkeli perustuu LAB-ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijoiden kehittämistehtävään, jossa tehtiin kaksi podcastjaksoa aiheesta Hyvinvointiteknologia ja digitaaliset ratkaisut sosiaali- ja terveysalalla. Kehittämistehtävä liittyy hankkeeseen Soteyritysten digistepit (LAB 2022), ja tavoitteena oli lisätä tietoisuutta hyvinvointiteknologian mahdollisuuksista niin yritysten, asiakkaiden kuin digitaalisia apuvälineitä työssään käyttävien ammattilaisten näkökulmasta. Podcastjaksoissa jaettiin havaintoja hyvinvointiteknologiasovelluksista ja digitaalisista ratkaisuista sosiaali- ja terveysalalla sekä keskusteltiin näkemyksistä ja kokemuksista hyvinvointiteknologian ja digitalisaation haasteista ja mahdollisuuksista. Podcastit ovat kuunneltavissa Soteyritysten digistepit -hankkeen nettisivuilla (LAB 2022).
Hyvinvointiteknologiaa kuluttajille, terveysteknologiaa alan ammattilaisille
Terveysteknologialle virallista määritelmää ei ole olemassa, ja usein terveys- ja hyvinvointiteknologia saattavat sekoittua keskenään. Erottelu voidaan kuitenkin tehdä niin, että hyvinvointiteknologiaa ovat pääasiassa kuluttajille suunnatut ratkaisut ja terveysteknologiaa myydään sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajille. (Nylund & Ruokoniemi 2018.)
![[Alt-teksti: Nainen virtuaalilasit päässään.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2022/06/436_2022_Hyvinvointiteknologia-tutuksi-1024x631.jpg)
Hyvinvointiteknologia tarkoittaa nykypäivänä monenlaisia elämää ja terveyden seurantaa helpottavia laitteita. Terveysteknologialla tarkoitetaan puolestaan laitteita, joita ammattilaiset käyttävät omassa työssään päätöksen teon tukena. Osittainhan kyse on samoista laitteista, muun muassa verenpainemittaria voi käyttää kummassa kategoriassa vain, ja luokittelu riippuu sitten siitä, mitä tuloksia sillä haetaan. (Nylund & Ruokoniemi 2018.) Sosiaali- ja terveysalalla käytössä oleville teknologisille ja digitaalisille laitteille keskeistä on ennaltaehkäisyn mekanismi, ja teknologian hyödyntäminen onkin hyvä tapa edistää hyvinvointia ja terveyttä. Suurin osa terveys- ja hyvinvointiteknologisista ratkaisuista on suunnattu ikääntyvälle väestölle, ja juurikin ikäteknologisia laitteita on runsaasti tarjolla (Koskinen 2016).
Virtuaalitodellisuus mukana hoidoissa
Virtuaalitodellisuuden hyödyntämistä sosiaali- ja terveysalalla on myös tutkittu esimerkiksi psykiatriassa runsaasti, ja se soveltuukin esimerkiksi altistushoitoihin hyvin, jolloin erilaisia skenaarioita voi esittää turvallisesti ja hallitusti. On tutkittu myös muun muassa erilaisten kivuliaiden toimenpiteiden helpottamista virtuaalitodellisuudella, jolloin potilas keskittyy virtuaalitodellisuudessa tapahtuvaan toimintaan toimenpiteen aikana. Virtuaalitodellisuutta hyödyntävät hoidot eivät kuitenkaan korvaa jo olemassa olevia hoitoja, vaan täydentävät niitä. (Takala 2017.)
Kirjoittajat
Riikka Kahilainen, Elisa Olkkonen, Tommi Rantaniemi ja Elina Vornanen ovat terveydenhoitajaopiskelijoita LAB-ammattikorkeakoulussa.
Tiina Simola työskentelee hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa. Hän toimii Soteyritysten digistepit -hankkeen projektipäällikkönä ja kirjoittaa väitöskirjaa terveydenhuollon ammattilaisten digitaalisesta kompetenssista ja tulevaisuuden osaamishaasteista.
Lähteet
Koskinen, P. 2016. Kauppakassirobotti, älylattia, paikannuslaite… – Ikääntyneiden teknologia kehittyy vauhdilla. Yle. Viitattu 18.3.2022. Saatavissa https://yle.fi/uutiset/3-8790692
Metsäniemi, P. 2018. Digitalisaatio avaa ikkunan potilaan arkeen. 2018(3). Viitattu 14.3.2022. Saatavissa https://sic.fimea.fi/verkkolehdet/2018/3_2018/laakkeet-ja-digitalisaatio-2.0/digitalisaatio-avaa-ikkunan-potilaan-arkeen
nickross2021. 2019. Ross, N. Virtuaalitodellisuus, naiset, tekniikka. Viitattu 10.6.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/virtuaalitodellisuus-naiset-4490469/
Nylund, P. & Ruokoniemi, P. 2018. Tunne terveysteknologia ‒ käyttöönotto vaatii valvontaa. Sic! 2018(3) Viitattu 13.3.2022. Saatavissa https://sic.fimea.fi/verkkolehdet/2018/3_2018/laakkeet-ja-digitalisaatio-2.0/tunne-terveysteknologia-kayttoonotto-vaatii-valvontaa
Takala, T. 2021. Virtuaalitodellisuus tuo uusia työvälineitä terveydenhuoltoon. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. Viitattu 7.3.2022. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo13741
Linkit
LAB. 2022. Soteyritysten digistepit. Hanke. Viitattu 18.3.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/soteyritysten-digistepit
