Informaatiomuotoilun avulla ymmärrettävämpää viestintää

City as a Service -projektissa kehitetään Lahden kaupungin yritysasiointiin liittyviä lupapalveluja yhdessä yritysten kanssa käyttäjälähtöisiksi ja sujuviksi. Kehittäminen tukee Lahden kaupungin strategista tavoitetta olla yritysystävällinen ja muotoiluun profiloitunut kaupunki. Projektissa on luotu visuaalisia materiaaleja helpottamaan ymmärtämistä ja on kuvattu esimerkiksi eri lupia myöntävien tahojen yhteyksiä ja lupien haun aikajanoja. Visualisointia tehdään myös projektin prosesseista helpottaen sidosryhmien välistä kommunikointia, viestintää ja projektin hallintaa. Tässä blogissa tuodaan esille, miksi informaatiomuotoilu on tärkeää tiedon ja viestin välittämisessä.   

Visualisoitu viesti on nopeampi vastaanottaa   

Kokonaisuuden kuvaaminen kuviona nopeuttaa kompleksisten asioiden hahmottamista ja ymmärtämistä huomattavasti. Ihminen sisäistää laajankin tietokokonaisuuden paremmin, kun kokonaisuuden pääasiat on nostettu esiin, osatekijät on lajiteltu teemojen mukaan ja jäsennelty loogisesti. Kuvion luominen visuaaliseksi tehostaa jäsentelyä ja saa ymmärryksen syntymään helpommin. Kuvion laatiminen voi tuntua aikaa vievältä työltä, mutta lopulta se säästää jokaisen viestin kanssa osalliseksi tulevan aikaa. Selkeästi visualisoitu tieto auttaa myös ymmärtämään ja varmentaa eri sidosryhmien välillä käsitystä aiheesta.  

Diagram

Description automatically generated
Kuva 1. Tiedon visualisoinnin voima. Yhteisymmärryksen rakentaminen ja aiheesta kommunikointi eri osapuolten välillä tapahtuu sulavammin, kun abstraktit asiat kuvataan auki visuaalisin keinoin. (Kuva: Enna Eloranta)

Ihminen tiedon sisäistäjänä   

Ihminen tulkitsee kuvioita hahmolakien kautta. Gestalt-teorian (King & Wertheimer 2005) mukaan esimerkiksi samalta näyttävät, samalla alueella sijaitsevat ja lähekkäin olevat elementit liittyvät toisiinsa. Näitä lainalaisuuksia hyödyntäen pystytään jäsentelemään ihmiselle luontaisesti helposti sisäistettävää tietokokonaisuutta. Ymmärrettävän tiedon tuottaminen vaatii tarkkuutta, jotta kuva todella palvelee ja tukee hahmottamista, eikä johda katsojaa harhaan. Kuvio on kuitenkin aina pelkistys, joten väärinymmärtämisen riski on suurempi kuin tietoa välittävässä tarkasti selostavassa tekstissä. Siksi usein kannattaakin yhdistää sopivasti verbaalisuutta ja visuaalisuutta. Informaatiomuotoilun tärkein tehtävänä on tiedon välittäminen ihmiseltä toiselle, minkä jälkeen vasta huomioidaan brändi ja estetiikka. (Koponen ym. 2016)  

Graphical user interface, website

Description automatically generated
Kuva 2. City as a Service -projektissa on tuotettu tapahtumajärjestäjille uudenlaisia visualisoituja materiaaleja, joiden viesti on nopeasti sisäistettävissä ja ne ohjaavat lukijaansa konkreettisesti eteenpäin. Materiaaleja on tehty ja testattu yhdessä alan asiantuntijoiden kanssa, jotta ne varmasti palvelevat käyttäjäänsä. (Kuva: Enna Eloranta) 

Informaatiomuotoilu tukee organisaation viestin välittymistä   

Kun tekeminen ja työn tulokset tuodaan ymmärrettävästi ja visuaalisesti esille, niin samalla osoitetaan, että tekeminen on suunnitelmallista ja tuloksilla on vaikuttavuutta. Informaatiomuotoilun avulla voidaan tuoda esille organisaation asiakasymmärrystä ja halua tarjota tieto käyttäjälähtöisesti kohdeyleisölle. Tuotettu materiaali voi siis olla yksi osa asiakaslähtöisyyden osoittamista. Organisaation tai yrityksen kannalta tämä varmistaa myös sen, että asiakas tai muu asianomainen käsittää asian tarkoitetulla tavalla.  

Tiedon tuominen visualiseen muotoon luo projektien ja organisaatioiden toimintaan lisäarvoa, sillä se tehostaa viestin välittymistä, varmistaa yhteisymmärrystä ja tuo helpotusta kompleksisten asioiden käsittelyyn. 

Kirjoittajat 

Enna Eloranta on valmistunut Muotoiluinstituutista teollisen muotoilun linjalta keväällä 2019 ja työskentelee City as a Service -projektissa, jonka toteuttajina ovat LAB-ammattikorkeakoulu ja Lahden kaupunki. 

Kati Kumpulainen toimii TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutissa ja projektipäällikkönä EAKR-rahoitteisessa City as a Service -projektissa.   

Lähteet 

King, D. B. & Wertheimer, M. 2005. Max Wertheimer and Gestalt Theory. New Brunswick and London: Transaction Publishers.  

Koponen, J., Hildén, J. & Vapaasalo, T. 2016. Tieto näkyväksi: Informaatiomuotoilun perusteet. Aalto-yliopiston julkaisusarja: Taide + muotoilu + arkkitehtuuri 1/2016.  

Linkit 

LAB University of Applied Sciences. 2021. City as a Service. [Viitattu 7.1.2021]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/city-service 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *