Itsensä johtamisen taidot koskevat jokaista

Stressi ja uupumuksen tunteet koskettavat jollakin tavalla meistä jokaista. Työterveyslaitoksen tilaston mukaan joka neljäs suomalainen työikäinen kokee stressiä tai uupumusta. (TTL 2021) Millä keinoilla voisimme muuttaa nykyistä tilannetta?  

Kysymys on monitahoinen. Se, mihin voimme vaikuttaa tällä hetkellä, on oma asenteemme ja kyky hallita elämäämme. Suomalaisessa varhaiskasvatuksen ja peruskoulun opetussuunnitelmiin kuuluvat olennaisesti laaja-alaiset oppimisen taidot. Näihin sisältyvät mm. tunnetietoisuuden taidot ja sisäinen yrittäjyys. Suomalaiset lapset kasvavat oppimisen polussa, jossa he jo pienestä pitäen tarkastelevat tietoisemmin omia arvojaan ja asenteitaan. (OPH 2021)  

Mitä tämä tarkoittaa korkeakoulujen näkökulmasta? Entrepreneurial Self-Leadership Education through Virtual Training (SLEM) -hankkeessa pohdimme, miten voimme tukea korkeakouluopiskelijoita heidän itsensä johtamisen taidoissa.  

Kuva 1. Itsensä johtamiseen liittyviä käsitteitä (Kuva: Pixabay 2017, CC0, muokannut Liukko 2021) 

Tunnista arvosi ja tunteesi 

2000-luvulla on herätty huomaamaan metataitojen merkitys hyvinvointiin työelämässä ja yksityiselämässä. Psykologian alalla puhutaan psykologisen joustavuuden käsitteestä tai resilienssistä ja taloustieteessä itsensä johtamisesta (Pietikäinen 2010). Opetushallituksen ennakointifoorumin Osaaminen 2035 -raportissa käytetään sanoja geneeriset taidot ja soft skills (OPH 2019). Sanastosta riippumatta varmaa on, että näillä taidoilla on suuri merkitys ihmisen hyvinvoinnille.  

Mistä on kysymys ja mitä taidot konkreettisesti ovat? Psykologisen joustavuuden sekä itsensä johtamisen tutkijat tuovat esiin omien arvojen tunnistamisen tärkeyden ja sitä kautta motivaation löytymisen. Molempien käsitteiden alla kirjoitetaan tietoisista itseensä vaikuttamisen prosesseista. 

Tunteiden ja omien ajatusten tunnistaminen, havainnointi ja hyväksyminen näyttelevät vahvaa roolia hyvinvoinnissamme. Jäämmekö kiinni rooleihin ja tarinoihin itsestämme vai kykenemmekö muuttamaan niitä tarpeen vaatiessa? Olipa kyse aloittamisen vaikeudesta tai menneisyyden huonoista kokemuksista, avaimet selviytymiseen ovat tunteiden tunnistamisessa ja hyväksymisessä.  

Suuressa roolissa on kyky havainnoida omia tunteita ja ajatuksista, sekä kyky toimia omien arvojensa mukaisesti sisäisen maailman haasteista huolimatta. (Pietikäinen 2010) 

SLEM tukee opiskelijaa 

SLEM-hanke on kansainvälinen hanke, jossa LAB-ammattikorkeakoululla on partnereita Liechtensteinista, Kroatiasta ja Albaniasta. Hankkeessa tuotetaan itsensä johtamisen taitoja kehittävä englanninkielinen verkkokurssi, joka toimii hankkeen jälkeenkin itsenäisenä opintojaksona. Kurssin vaikutuksia tullaan havainnoimaan testeillä, joissa kurssilaisten taitoja verrataan verrokkiryhmään. 

SLEM-hanke on vasta alkumetreillä, ja otamme innolla vastaan ajatuksia yhteistyöstä. Voisiko opinnäytetyösi tai opetuksesi liittyä itsensä johtamiseen? Ole rohkeasti yhteydessä. 

Kirjoittajat 

Kaisa Liukko, FM, toimii SLEM-hankkeessa asiantuntijana sekä lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Liiketoiminta-yksikössä. kaisa.liukko@lab.fi 

Tiina Väänänen, TtM, toimii SLEM hankkeessa asiantuntijana sekä lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä. tiina.vaananen@lab.fi 

Lähteet

OPH. 2019. Osaaminen 2035. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2019:3.  

OPH. 2021. Perusopetuksen opetussuunnitelman ydinasiat. Opetushallitus. [Viitattu 5.1.2021] Saatavissa: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/perusopetuksen-opetussuunnitelman-ydinasiat 

Pietikäinen, A. 2010. Joustava mieli. WS Bookwell Oy. 

TTL Stressi ja työuupumus. Työterveyslaitos. [Viitattu 5.1.2021]. Saatavissa: https://www.ttl.fi/tyontekija/tyostressi-ja-uupumus/ 

Linkki

www.slemacademy.eu 

Kuva

Pixabay 2017, muokannut Liukko 2021. Pohjakuva saatavissa: 

https://www.google.com/imgres?imgurl=https://cdn.pixabay.com/photo/2017/05/06/19/31/cloud-of-bunch-of-2290617__340.jpg