Itseohjautuva työ voi kuormittaa

Yrityksissä on lisätty työntekijöiden itseohjautuvuutta yritysten kilpailukyvyn sekä kiinnostavuuden lisäämiseksi. Martelan ym. (2021, 4–5) tutkimus myös tukee käsitystä siitä, että itseohjautuvuudella on myönteinen vaikutus työntekijöiden työmotivaatioon ja työhyvinvointiin.

Itseohjautuvuus lisää työntekijän valtaa ja vapautta omaa työtä koskeviin valintoihin. Se tuo kuitenkin mukanaan enemmän vaatimuksia kuin perinteisellä tavalla organisoitu työ (Martela 2021). Itseohjautuvan työntekijän tulee suunnitella, priorisoida ja tehdä töitään aiempaa itsenäisemmin sekä tehdä enemmän itsenäisiä päätöksiä. Itseohjautuvuus lisää myös vaatimuksia oman työuran hallintaan ja jatkuvaan osaamisen kehittämiseen.

Itseohjautuvan työn kuormitustekijät

Vaikka itseohjautuvuus on myönteisesti yhteydessä työhyvinvointiin, on mielenkiintoista ymmärtää, minkälainen yhteys sillä on työn kuormittavuuteen. Itseohjautuvan työn kuormittavuudesta on kuitenkin vain vähän tutkimustietoa. Karttusen (2022) AMK-opinnäytetyössä haluttiinkin lisätä ymmärrystä itseohjautuvaan työhön liittyvistä psykososiaalisista kuormitustekijöistä. Opinnäytetyö pohjautui kyselyn ja haastattelujen avulla toteutettuun tutkimukseen, johon osallistui itseohjautuvaan toimintaan siirtymässä olevan yrityksen työntekijöitä.

Tulosten mukaan itseohjautuvan työn psykososiaalisia kuormitustekijöitä ovat liiallinen työmäärä, yksin työskentely, haasteet aivotyön tukemisessa, yhteistyö ja viestintä, epäselvät roolit ja vastuut, epäselvät tavoitteet sekä johtamiseen liittyvät haasteet (Karttunen 2022, 41).

Itseohjautuvissakin työyhteisöissä tulee siis panostaa työntekijöiden työn hallinnan tukemiseen sekä selkiyttää työntekijöiden roolit, vastuut ja tavoitteet. Selkeät tavoitteet ja roolit ovat keskeisiä työhyvinvoinnin mahdollistavia tekijöitä.

Kuva 1. Itseohjautuvassa työssä työntekijälle tulee selkiyttää suunta ja tarjota tukea työn hallintaan. (cocoparisienne 2016)

Työelämän vaatimuksia lisää myös työn intensiivisyys: työtahti on kiristynyt, oppimisvaatimukset lisääntyneet ja työasiasta toiseen vaihdetaan nopeasti (Kubicek ym. 2014). Samaan aikaan alle 35-vuotiaiden henkilöiden työkyvyttömyyseläkkeiden määrät ovat kasvussa (Akava 2022).

Työssä jaksamiseen panostettava paitsi ihmisten myös kansantalouden vuoksi

Työn kuormittavuuteen puuttuminen aikaisessa vaiheessa on tärkeää paitsi yksilötasolla myös kansantaloudellisesti tarkastellen. Se on siis mitä suurimmassa määrin myös talouskysymys. Jokainen työelämäpudokas, joka joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle, on tappio yhteiskunnalle ja koettelee työeläkejärjestelmää. Kaikki työikäiset tarvitaan töihin hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi ja työllisten määrän nostamiseksi. Yritysten panostuksella työhyvinvointiin ja työntekijöiden työssä jaksamiseen on vaikutus koko yhteiskuntaan.

Työntekijöiden hyvinvointi on myös yrityksen menestyksen kulmakivi. Yritysten tulisikin panostaa kuormittumisen ehkäisemiseen lain velvoitteiden lisäksi omasta halustaan.

Kirjoittajat

Kira Karttunen valmistuu elokuussa 2022 LAB-ammattikorkeakoulusta liiketalouden ja logistiikan tradenomiksi (AMK).

Riitta Mähönen toimii liiketalouden lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.

Lähteet

Akava. 2022. Alle 35-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeet kasvussa – Akava: valtava tappio yhteiskunnalle. Helsingin Sanomat. Viitattu 8.8.2022. Saatavissa https://www.hs.fi/visio/mainos/art-2000008852510.html

cocoparisienne. 2016. Road Man Hitchhiker On The Way Usa Lonely. Pixabay. Viitattu 14.8.2022. Saatavissa https://pixabay.com/photos/road-man-hitchhiker-walker-1536748/

Karttunen, K. 2022. Psykososiaalinen kuormitus itseohjautuvassa asiantuntijatyössä. Viitattu 14.8.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022081419460

Kubicek, B., Paškvan, M. & Korunka, C. 2014. Development and validation of an instrument for assessing job demands arising from accelerated change: the intensification of job demands scale (IDS). Viitattu 10.8.2022. Saatavissa https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/1359432X.2014.979160?scroll=top&needAccess=true

Martela, F. 2021. Frank Martela tutki ristiriitaista itseohjautuvuutta: ”Tulokset olivat selkeät: itseohjautuvuus vahvistaa työn imua”. Telma-lehti. Työsuojelurahasto. Viitattu 9.8.2022. Saatavissa https://telma-lehti.fi/frank-martela-tutki-ristiriitaista-itseohjautuvuutta

Martela, F., Hakanen, J., Hoang, N. & Vuori, J. 2021. Itseohjautuvuus ja työn imu Suomessa – Onko itseohjautuvuus työhyvinvoinnin vai -pahoinvoinnin lähde? Aalto yliopisto. Viitattu 9.8.2022. Saatavissa https://oma.tsr.fi/api/projects/9b0406b7-2dbb-456b-96ed-1186b0a80509/attachment/8bf93473-3f6f-440d-81ff-eb84b689a59