Itsemurhien on havaittu aiheuttavan merkittäviä kansanterveydellisiä ja taloudellisia menetyksiä yhteiskunnalle. Suomi sijoittuu itsemurhien esiintyvyydessä kymmenen suurimman maan joukkoon. (Käypä hoito 2022.) Sijoittuminen kärkijoukkoon itsemurhien esiintyvyydessä on erittäin huolestuttavaa. Terveydenhuollossa olisi tärkeää opetella tunnistamaan itsemurhariskiä lisääviä tekijöitä. (Paajanen 2023.)
Itsetuhoisuus liittyy keskeisesti itsemurhayrityksiin. Se voi ilmetä ajatuksina tai itsetuhoisena käytöksenä. Se voi olla tarkoituksellista ja tietoista tarvetta satuttaa itseään, joka voi pahimmassa tapauksessa johtaa itsemurhaan. Itsetuhoisuuteen ei aina liity pyrkimys kuolla, vaan lievittää pahaa oloa esimerkiksi itseään fyysisesti vahingoittamalla. (Lönnqvist ym. 2021.)
Itsetuhoisuuden eri muodot
Itsetuhoisuus voidaan jakaa epäsuoraan ja suoraan itsetuhoisuuteen. Epäsuorassa itsetuhoisuudessa ilmenee riskikäyttäytymistä, jota voi olla päihteidenkäyttö sekä oman turvallisuuden ja terveyden vaarantaminen. Tällaisessa tilanteessa ihminen ei tietoisesti vahingoita itseään tai halua kuolla. Suoraan itsetuhoisuuteen liittyvät taas keskeisesti itsemurha-ajatukset ja -yritykset. (Lönnqvist ym. 2021.)
Paajasen (2023) opinnäytetyön kuvailevan kirjallisuuskatsauksen mukaan itsetuhoisuus on merkittävä riskitekijä nuorten aikuisten itsemurhakäyttäytymisessä. Itsensä vahingoittamisen muodoista viiltelyn on todettu olevan yleisin menetelmä nuorten aikuisten keskuudessa. Tämä kuuluu suoraan itsetuhoisuuteen, jossa keskeistä on fyysisen kivun tuottaminen.
Viiltelyllä nuori pyrkii selviytymään vaikeasta psyykkisestä olosta. Tuottamalla fyysistä kipua nuori hallitsee kokemaansa psyykkistä kipua. Viiltelyn koetaan helpottavan psyykkistä pahaa oloa. (Suomalainen ym. 2018; Lönnqvist ym. 2021.) Fyysistä kipua voidaan tuottaa polttamalla, hakkaamalla ja raaputtamalla omaa kehoa (Salmi ym. 2014; Miettinen 2022, 43–44).
Yleisimpiin itsensä vahingoittamisen keinoihin kuuluu myös itsensä myrkyttäminen. Suomessa tämän on todettu olevan yleisin itsemurhamenetelmä naisilla. Jopa 40 prosenttia naisista ja 15 prosenttia miehistä, jotka ovat tehneet itsemurhan, ovat käyttäneet tätä menetelmää. (Löfman & Mainio 2018.) Myrkytykseen on käytetty muun muassa erilaisia lääkeaineita, kuten ketiapiinia, tramadolia ja tsopiklonia (WHO 2021; Riala ym. 2022). Näiden lääkkeiden yliannostus on hengenvaarallista. Terveydenhuollossa tulisi tarkasti arvioida tilanteet, joissa määrätään lääkkeitä, joilla voi olla väärinkäytön riski.
Itsetuhoisuus on vakava ongelma, johon olisi tärkeää osata ajoissa puuttua ennen kuin tilanne johtaa itsemurhayrityksiin. Tämän vuoksi potilaan itsetuhoisuus on tärkeää tunnistaa ja arvioida terveydenhuollossa. Kehittämisehdotuksena esitetään hoitajien kouluttamista ja heidän asenteisiinsa vaikuttamista, jotta nuorten olisi helpompi hakea apua terveydenhuollosta. (Paajanen 2023.)
Kirjoittajat
Julia Paajanen opiskelee sairaanhoitajaksi LAB-ammattikorkeakoulussa.
Minna-Maria Behm työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä.
Lähteet
Käypä hoito. 2022. Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen hoito. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 27.1.2023. Saatavissa https://www.kaypahoito.fi/hoi50122
Löfman, S. & Mainio, A. 2018. Masennuslääkitys ja itsemurhat. Aikakauskirja Duodecim 134 (18): 1776–1778. Viitattu 27.1.2023. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo14524
Lönnqvist, J., Henriksson, M., Isometsä, E. & Marttunen, M. 2021. Itsetuhoisuus. Teoksessa: Lönnqvist, J. (toim.) Psykiatria: 673. Kustannus Oy Duodecim.
Miettinen, T. 2022. Nuorten itsetuhoisuus ja siihen liittyvä apu. Väitöskirja. Tampereen yliopisto. Viitattu 27.1.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2493-3
Paajanen, J. 2023. Nuorten aikuisten itsemurhien ennaltaehkäisy ja tunnistaminen. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 27.1.2023. Saatavissa rajoitetusti https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202301261682
Riala, K., Haravuori, H. & Marttunen, M. 2022. Itsetuhoisuuden ja itsensä vahingoittamisen eri muodot. Aikakauskirja Duodecim. 138 (21): 1943–1949. Viitattu 27.1.2023. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo17089
Salmi, T., Kaunonen, M., Rissanen, M-L. & Aho, A. 2014. Nuorten itsetuhoisuus ja avun saanti itsetuhoisuuteen. Hoitotiede 26 (1), 11–24.
Suomalainen, L., Seilo, N., Haravuori, H. & Marttunen, M. 2018. Nuoren viiltely ja muu itsetuhoinen käyttäytyminen. Aikakauskirja Duodecim. 134 (8): 857–64. Viitattu 27.1.2023. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo14287
WHO. 2021. Suicide. Viitattu 27.1.2023. Saatavissa https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/suicide
