Järvenpäässä edistetään resurssiviisautta infran peruskorjauksen uudella toimintamallilla

Järvenpäässä vietiin kuluneen syksyn 2019 aikana peruskorjauksen kehitystyötä askel pidemmälle kohti systemaattista peruskorjauksen ja korjausvelan hallintaa. Työtä tehtiin kaupungin strategian hengessä henkilöstöä osallistaen. Kehitystyön tuloksena kehitettiin peruskorjauksen erityispiirteet ja kaupungin resurssiviisaustavoitteet huomioiva toimintamalli sekä määritettiin toiminnan jatkokehitystarpeita.

Järvenpään keskustassa Mannilantiellä toteutettiin kesällä 2019 johtosiirtoja. Hankkeessa uusittiin ja osin sovitettiin uusille sijainneilleen katupoikkileikkaukseen kaukolämpöä, vesihuollon putkia ja kaapeleita. Hanke oli haastava erityisesti liikennejärjestelyittensä puolesta. Kuva: Järvenpään kaupunki.

Tietoisella kehittämistyöllä kohti korjausvelan hallintaa

Jopa kolmasosa Suomen kunnista ei tiedä infran korjausvelkansa määrää, eikä siten voi tehdä systemaattisesti työtä sen hallitsemiseksi (Mannila 2018). Järvenpäässä korjausvelan hallinnan tärkeys osana infraomaisuudenhallintaa on tiedostettu jo vuosia. Vasta valmistuneessa YAMK- opinnäytetyössä ”Järvenpään kaupungin infran peruskorjauksen ja korjausvelan hallinnan kehittäminen” pyritään edelleen kehittämään kaupungin ja sen vesilaitoksen yhdessä toteuttamaa peruskorjausta ja korjausvelan hallintaa sekä tuomaan ne menetelmien ja toimintatapojen puolesta nykypäivään.

Peruskorjaaminen on pääasiallinen tapa pienentää ja hallita jatkuvasti kertyvää korjausvelkaa. Kuntasektorin rajallisilla määrärahoilla toteutettavan peruskorjauksen tulee olla suunnitelmallista ja tehokasta. Tätä varten on kehitetty Järvenpään kaupungille ja Järvenpään Vedelle peruskorjauksen erityispiirteet huomioiva toimintamalli. (Salminen 2020.)

Yhdessä kehitetty toimintamalli sitouttaa tehokkaaseen toimintaan

Järvenpään peruskorjauksen toimintamalli kehitettiin kaupunkitekniikan ja Järvenpään Veden henkilöstöä kuullen. Toimintamalli rakennettiin teemahaastatteluiden pohjalta ja sitä muokattiin lopulliseen muotoonsa yhteisessä työpajassa. Työntekijöiden osallisuus kehitystyöhön koettiin olennaiseksi osaksi työtä sekä katsottiin olevan edellytys myös henkilöstön toiminnan muutoksiin ja tehostamiseen sitoutumiselle. Myös toimintamallin jatkokehitystä vaativien osa-alueiden osalta työ jatkunee vahvasti henkilökuntaa osallistavana. (Salminen 2020.)

Järvenpään korjausvelan määrää on seurattu vuodesta 2016. Maarakennuskustannusten nousun kustannusvaikutus korjausvelan määrään on huomattava osa kokonaishallintaa. Maarakennuskustannusten tasoa seurataan Järvenpäässä Tilastokeskuksen tuottaman maarakennuskustannusindeksin (MAKU-indeksi) avulla. Kuva: Petteri Väisänen.

Resurssiviisaudella kohti hiilineutraaliutta

Järvenpäässä toteutetun peruskorjauksen toimintamallin joka vaiheeseen sisällytettiin resurssiviisauden toimenpiteitä mm. materiaalien valinnan, hankinnan ja kierron sekä päästötietoisuuden kehittämisen kautta. Resurssiviisaudella tarkoitetaan ihmisen hyvinvoinnin edistämistä, vähentäen samalla ympäristölle haitallisia vaikutuksia. Resurssiviisauden tavoitteita ovat erityisesti hiilineutraalius, jätteettömyys ja ylikulutuksen lopettaminen. Järvenpään peruskorjauksen toimintamalliin sisällytetyt resurssiviisauden toimenpiteet toimivat osana Resurssiviisas Järvenpää -tiekartan toteutusta. Tiekartan keinoin Järvenpää tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. (Järvenpää 2019; Salminen 2020.)

Kirjoittajat: Tia Salminen, Eeva Aarrevaara ja Lea Heikinheimo.

Tia Salminen työskentelee katu-, tie- ja liikennesuunnittelun toimialajohtajana Finnish Consulting Groupilla ja opiskelee ylempää AMK -tutkintoa LABin Uudistavan johtamisen -koulutusohjelmassa. Hän pitää peruskorjauksen ja korjausvelan hallintaa sekä merkittävien päästövähennysten tavoittelua infrarakentamisen merkittävimpinä kehityshaasteina tulevaisuudessa.

Eeva Aarrevaara ja Lea Heikinheimo toimivat yliopettajina LAB-ammattikorkeakoulun YAMK tutkinnoissa.

Lähteet:

Järvenpää. 2019. Resurssiviisas Järvenpää -tiekartta. Järvenpään kaupungin ympäristöjärjestelmä ja resurssiviisaustavoitteet. Järvenpään kaupunki [viitattu 9.2.2020]. Saatavissa: https://www.jarvenpaa.fi/attachments/text_editor/21932.pdf?name=Resurssiviisas_Jarvenpaa_-tiekartta?name=Resurssiviisas_Jarvenpaa_-tiekartta

Mannila, M. 2018. Kolmasosa kunnista ei tiedä oman infransa korjausvelan määrää – ”Tulokset herättävät huolta kuntainfran tulevaisuudesta”. Rakennuslehti [viitattu 9.2.2020]. Saatavissa: https://www.rakennuslehti.fi/2018/03/kolmasosa-kunnista-ei-tieda-infran-korjausvelan-maaraa-tulokset-herattavat-huolta-kuntainfran-tulevaisuudesta/

Salminen, T. 2020. Järvenpään kaupungin infran peruskorjauksen ja korjausvelan hallinnan kehittäminen. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu [viitattu 25.2.2020]. Saatavissa: http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202002142436

Kuvat:

Kuva 1. Järvenpään kaupunki. 2019. Mannilantien johtosiirtoja. [viitattu 25.2.2020].

Kuva 2. Petteri Väisänen. 2019. Korjausvelan kehitys 2016-2019. Järvenpään kaupunki [viitattu 25.2.2020].

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.