Organisaation menestyksen ja kilpailukyvyn perustuminen sen henkilöstön osaamisen kehittymiseen on jo hyvin tunnistettu ja tunnustettu asia. Aktiivinen oman osaamisen kehittäminen eli jatkuva oppiminen vahvistaa dynaamisessa toimintaympäristössä vaadittavaa muutoskykyä, josta hyötyy sekä yksilö että organisaatio. Jatkuva oppiminen kuuluu työhön siinä missä muutkin työtehtävät (Eklund 2021, 28, 39).
Tuoreen kysely- ja haastattelututkimuksen mukaan 82 prosenttia suomalaisista työikäisistä kokee jatkuvan oppimisen erittäin tärkeäksi (Jotpa 2023a) ja myös koulutuksiin vähemmän osallistuvat pitävät sitä edellytyksenä tulevista työtehtävistä selviytymiselle (Jotpa 2023b). Vastaavanlainen tulos saatiin työnvälityksen asiantuntijan tulevaisuuden osaamistarpeita tutkineessa opinnäytetyössä. Työssä, toimintaympäristössä ja ylipäätään yhteiskunnassa on jatkuvia muutoksia, jolloin yksilö pärjää vain kehittämällä aktiivisesti omaa osaamistaan. (Kouhia 2023.) Yksi tulevaisuuden tärkeimmistä työelämätaidoista onkin kyky oppia (Polvinen 2022).
Jatkuva oppiminen kasautuu tutkimustulosten perusteella korkeammin koulutetuille, vaikka osaamisen kehittämisestä olisi eniten hyötyä matalammin koulutetuille (Jotpa 2023c). Siksi organisaatioiden tulisi huomioida tasapuolisesti kaikki henkilöstöryhmät sekä erityisesti matalammin koulutetut osaamisen kehittämisen suunnitelmissaan. Opetusministeri Li Anderssonin sanoin koulutus ja jatkuva oppiminen kuuluvat kaikille (Jotpa 2023c).
![[ALT-text: Piirretty kuva, jossa on ihmishahmoja ja tekstiä. Askeleet ovat puhu oppimisesta, mahdollista, kehittäminen kuuluu kaikille, jaa osaamista ja tue yksilöä.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2023/05/270_2023_Jatkuva-oppiminen-on-arkipaivaa-1024x512.jpg)
Miten jatkuva oppiminen mahdollistetaan?
Jatkuvan oppimisen kulttuurin luominen alkaa keskustelemalla oppimisesta ja sen tärkeydestä, jotta nähdään osaamisen kehittämisen mahdollisuudet ja merkitys. Jatkuva oppiminen mahdollistetaan johtamisella. (Polvinen 2022.) Osaamisen kehittämistä suunnataan organisaation strategian mukaan.
Lisäksi jatkuvalle oppimiselle on varattava riittävästi aikaa (Polvinen 2022). Työnvälityksen asiantuntijoiden tulevaisuuden osaamistarpeita tutkineen opinnäytetyön (Kouhia 2023) tulosten perusteella tärkein jatkuvaa oppimista mahdollistava tekijä on juuri aika. Organisaation on siksi huolehdittava, että tähän on riittävästi aikaa perustyön lomassa. Yksi sujuvaa aivotyötä estävä tekijä on, että uuden oppimiselle on liian vähän aikaa (Kauppi 2023).
Oppiminen ja vuorovaikutus kulkevat käsi kädessä. Osaamista on kyettävä ja voitava jakaa. (Polvinen 2022.) Merkittävä osaamisen kehittymisen vuorovaikutteinen keino ovat sisäiset ja ulkoiset verkostot (Kouhia 2023). Osaamisen kehittyminen vaatii myös sisäistä motivaatiota ja sitoutumista (Polvinen 2022). Esihenkilö toimiikin yksilön valmentajana tukien kehittymistä ja auttaen vahvuuksien tunnistamisessa (Kouhia 2023).
Yhdessä oppimisen ja innovoinnin perustana on psykologinen turvallisuus (Polvinen 2022). Aloita siis jatkuvan oppimisen mahdollistaminen panostamalla psykologisesti turvallisen ilmapiirin luomiseen ja vahvistamiseen!
Kirjoittajat
Marjaana Kouhia työskentelee asiantuntijana julkishallinnossa ja viimeistelee liiketoiminnan kehittämisen ja johtamisen YAMK-tradenomin opintojaan LAB-ammattikorkeakoulussa.
Tuuli Mirola toimii yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulun Liiketoiminta-yksikössä.
Lähteet
Eklund, A. 2021. Osaamiskartta. Osaamisen kehittäminen työelämässä. 2. painos. Helsinki: Brik.
Jotpa. 2023a. Kyselytutkimus: Mitä työikäiset ihmiset ajattelevat jatkuvasta oppimisesta? Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus. Viitattu 27.4.2023. Saatavissa https://jotpa.fi/openfile/195
Jotpa. 2023b. Haastattelututkimus: Mitä työikäiset ihmiset ajattelevat jatkuvasta oppimisesta? Vähemmän koulutukseen osallistuvien näkökulma. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus. Viitattu 27.4.2023. Saatavissa https://jotpa.fi/openfile/194
Jotpa. 2023c. Tuoreet tutkimustulokset kertovat, mitä työikäiset ihmiset ajattelevat jatkuvasta oppimisesta. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus. Tiedote 10.1.2023. Viitattu 28.2.2023. Saatavissa https://jotpa.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/:news_action/view/itemid/75
Kauppi, M. 2023. Aivotyöagenttivalmennus. Työterveyslaitos. Aloitustapaaminen 17.1.2023.
Keva. 2022. Oppimisen starttipaketti. Viitattu 27.4.2023. Saatavissa https://www.keva.fi/globalassets/2-tiedostot/ta-tiedostot/esitteet-ja-julkaisut/tyo2030_oppimisen_starttipaketti.pdf
Kouhia, M. 2023. Työnvälityksen asiantuntijan tulevaisuuden osaamistarpeet. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 25.4.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304074940
Polvinen, K. 2022. Miten teillä tietoisesti vahvistetaan oppivaa kulttuuria? Filosofian Akatemia. Viitattu 3.3.2023. Saatavissa https://filosofianakatemia.fi/blogi/miten-teilla-tietoisesti-vahvistetaan-oppivaa-kulttuuria/
