Teknologian kehittyessä ja työntekijöiden koulutuspohjan kasvaessa, asiantuntijoiden johtajalta kaivataan perinteisen asiajohtamisen lisäksi yhä enemmän henkilöjohtamisen taitoja. Syväjärven & Vakkalan (2012,195) mukaan perushaaste johtajuudessa kuitenkin on se, että edelleenkään ei täysin ymmärretä mistä siinä oikeastaan on kysymys. Perinteisesti substanssiosaamista korostavilla aloilla, kuten tekniikan puolella, työskennellessä olisi huomioitava, että sen sisällä tapahtuva johtaminen on aina ennen kaikkea asiakaspalvelua. Asiakaspalvelun voidaan määritellä olevan palvelua, jota yksi ihminen tuottaa toiselle. Esimiestyötä ja johtamista voidaankin verrata palvelubisnekseen ja ajatella esimiestyötä palveluna, jota tarjotaan johdettaville. Palvelukokemus syntyy yksilön vuorovaikutuksesta ja vaikuttaa niin yksilöön itseensä, kuin myös asiakkaaseen ja koko työyhteisöön. Yksilön vastuu omista valinnoistaan, mutta myös tunteistaan ja asenteistaan sekä tavasta, jolla hän suhtautuu ihmisiin ja tilanteisiin, korostuu. (Fischer & Vainio 2014, 16-17.)
Kokemuksella on väliä
Modernin johtajuuden tutkimuksessa keskitytään nykyään persoonallisten ominaisuuksien ja organisatoristen tekijöiden sijaan enemmänkin työyhteisössä toimivien yksilöiden väliseen vuorovaikutukseen. Johtajuus nähdään tekemisenä, joka todentuu ihmissuhteissa (Tökkäri 2012, 22-23.) Kun yksilöt voivat samaistua työyhteisön tarkoitukseen, he löytävät siitä merkityksellisyyden myös omalle työlleen. Toiminta on tällöin systeemistä ja myös asiakas, tässä tapauksessa johdettava, ymmärtää kuinka voi olla mukana yhteisen tavoitteen toteuttamisessa, vaikka se tarkoittaisikin sitä, että kokonaisuuden hyväksi joutuisi luopumaan joistakin omista intresseistään. (Fischer & Vainio 2014, 17-18.)
DMAIC-ongelmanratkaisumenetelmän hyödyntäminen kokemuksellisuuden tulkinnassa
Johtamisen eettisyyden ja kokemuksellisuuden ymmärtämisen lisäksi nykypäivän johtajalta vaaditaan enenevissä määrin psykologian ymmärrystä. Perinteiselle asiantuntijajohtajalle positiivisen johtamisen ja vuorovaikutuksen korostaminen voi tuntua vaikealta. Erityisesti teknisillä aloilla on totuttu vahvaan asiajohtamiseen ja fokuksen kääntäminen ihmisiin ei ole välttämättä kovinkaan helppoa. Tätä prosessia on helpotettu tuomalla ihmisten kokemukset mitattavaan ja loogiseen muotoon DMAIC-ongelmanratkaisumenetelmää hyödyntäen YAMK-opinnäytetyössä Johtamisen kokemuksen parantaminen asiantuntijaorganisaatiossa. DMAIC-menetelmää käytetään perinteisesti kehittämään prosessin läpimenoaikoja, mutta tässä yhteydessä sitä on käytetty henkilöjohtamisen laadun mittaamiseen ja parantamiseen.
Kirjoittajat
Maria Ikonen valmistui insinööriksi (YAMK) uudistava johtaminen -koulutusohjelmasta joulukuussa 2020.
Anne-Marie Tuomala työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Teknologia-yksikössä ja toimi Ikosen ohjaajana.
Lähteet
Fischer, M & Vainio, S. 2014. Potkua palvelubisnekseen – Asiakaskokemus luodaan yhdessä. Helsinki: Talentum.
Tökkäri, V. 2012. Kokemuksellinen organisaatio. Teoksessa Perttula, J.& Syväjärvi, A. (toim.) Johtamisen psykologia: Ihmisten johtaminen muuttuvassa työelämässä. Jyväskylä: PS-kustannus. 19-53.
Syväjärvi, A. & Vakkala, H. 2012 Psykologinen johtamisorientaatio – positiivisuuden merkitys ihmisten johtamisessa. Teoksessa Perttula, J.& Syväjärvi, A. (toim.) Johtamisen psykologia: Ihmisten johtaminen muuttuvassa työelämässä. Jyväskylä: PS-kustannus. 195-225.
Linkit
Ikonen, M. 2020. Johtamisen kokemuksen parantaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Opinnäytetyö, ylempi AMK. LAB-ammattikorkeakoulu, Tekniikan ala, Uudistavan johtamisen koulutusohjelma. [viitattu 8.12.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120826782
Kuva
Pixabay. 2016. Close Up Photography of Yellow Green Red and Brown Plastic Cones on White Lined Surface. Pexels. [viitattu 7.12.2020]. Saatavissa: https://www.pexels.com/photo/close-up-photography-of-yellow-green-red-and-brown-plastic-cones-on-white-lined-surface-163064/
