Joustavuus (adaptability) on tärkeä taito etätyössä ja -vuorovaikutuksessa (Fletcher & Thornton 2023), sillä se auttaa sopeutumaan muuttuviin tilanteisiin, haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Joustavuus tarkoittaa esimerkiksi kykyä muokata työtehtäviä, työtapoja, työaikoja tai työympäristöjä tarpeen mukaan. Joustavuus merkitsee myös kykyä oppia uusia asioita, hyödyntää erilaisia teknologioita, kommunikoida tehokkaasti eri kanavissa ja työskentelykulttuureissa sekä ratkaista ongelmia luovasti.
Joustavuus on hyödyllistä sekä yksilölle että organisaatiolle. Yksilölle joustavuus voi lisätä työtyytyväisyyttä, motivaatiota, oppimista ja hyvinvointia sekä edistää urakehitystä. Organisaatiolle yksilöiden joustavuus voi parantaa tuottavuutta, laatua, innovaatiota, asiakastyytyväisyyttä ja kilpailukykyä. Joustavuus auttaa myös vastaamaan paremmin asiakkaiden, kumppaneiden ja sidosryhmien odotuksiin ja tarpeisiin.
Psykologinen joustavuus
Joustavuutta voi kehittää monin tavoin. Yksi tapa on psykologinen joustavuus (Pietikäinen 2012), joka tarkoittaa kykyä tunnistaa ja reagoida erilaisiin henkisesti ja emotionaalisesti haastaviin tilanteisiin.
Psykologinen joustavuus saattaa lisätä henkistä hyvinvointia ja auttaa selviytymään stressistä, ahdistuksesta ja epävarmuudesta. Esimerkiksi myyntitilanteessa pelkkä hyvä valmistautuminen ei riitä. Asiakkaan kanssa sovitussa verkkotapaamisessa voi huomata asiakkaan olevan kriittinen tai epäilevä. Tämä saa helposti olon hermostuneeksi ja epävarmaksi. Jos tällöin kykenee kiinnittämään oman huomionsa joustavasti siihen, että tilanteessa keskeistä on auttaa asiakasta löytämään hänen tarpeisiinsa sopiva ratkaisu, on tilanne helpompi viedä loppuun alkuperäisten tavoitteiden mukaisesti.
Henkilökohtainen joustavuus
Toinen tapa on henkilökohtainen joustavuus, joka tarkoittaa kykyä muuttaa omaa käyttäytymistään ja toimintaansa tilanteen mukaan. Henkilökohtaiseen joustavuuteen kuuluu esimerkiksi avoimuus uudelle ja kyky ottaa riskejä, muutokseen mukaan lähteminen, itsensä johtaminen ja ongelmanratkaisukyky. Henkilökohtainen joustavuus voi lisätä omaa tehokkuutta, luovuutta, yhteistyökykyä ja tukee erilaisiin tilanteisiin sopeutumista.
Esimerkiksi koronan aikaan moni opettaja joutui uuden tilanteen eteen etäopetukseen siirtymisen vuoksi. Sen sijaan, että jäisi kiinni vanhoihin tapoihin ja pyrkisi kieltämään muutoksen, henkilökohtaista joustavuutta osoittava opettaja hakeutui koulutuksiin, joissa pääsi tutustumaan parhaisiin käytäntöihin. Erilaisten teknologioiden käyttöön ottaminen vaati myös muokkauksia opetuksen suunnitteluun sekä uutta otetta työn tavoitteiden määrittelyyn ja aikataulutukseen.
Organisaation joustavuus
Yksilön joustavuuden rinnalla tarvitaan myös organisaation joustavuutta. Se tarkoittaa kykyä mukauttaa organisaation rakennetta, prosesseja, kulttuuria ja strategiaa muuttuvaan liiketoimintaympäristöön. Organisaation joustavuuteen kuuluu esimerkiksi jatkuvan oppimisen tukeminen ja osaamisen jakaminen. Yksilön joustavuuden ohella myös organisaation joustavuus voi lisätä organisaation suorituskykyä ja kilpailuetua.
Kirjoittaja
Sami Heikkinen, FM, KTM, kehittää asiantuntijana Distance LAB -hankkeessa (LAB 2024) yritysten etävuorovaikutusosaamista.
Lähteet
AndiP. 2017. Jooga, asana, aiheuttaa, hatha, nainen. Pixabay. Viitattu 16.2.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/jooga-asana-aiheuttaa-hatha-nainen-2959226/.
Fletcher, S., Thornton, K.R.V. 2023. The Top 10 Soft Skills in Business Today Compared to 2012. Business and Professional Communication Quarterly. 86(4), 411‒426.
LAB. 2024. Distance LAB – remote service hub for SME’s and public sector. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 16.2.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/distance-lab-remote-service-hub-smes-and-public-sector
Pietikäinen, A. 2012. Psykologinen joustavuus – profiilityökalu. Viitattu 16.2.2024. Saatavissa http://www.joustavamieli.com/2012/02/psykologinen-joustavuus-profiilityokalu.html.
