Luonto, kulttuuri, hyvinvointi ja paikallinen elämä ovat Kanta-Hämeen matkailun neljä kärkeä (Visit Häme 2023a). Myös alueen suositummissa nähtävyyskohteissa toistuvat samat teemat; Liesjärven ja Torronsuon kansallispuistot, Evon retkeilyalue sekä Hämeenlinna ja alueen muut kulttuurihistoriakohteet kohoavat korkealle myös alueen suosituimpien käyntikohteiden listalla (Visit Häme 2023b). Näiden kohteiden ohella Kanta-Hämeen maaseudulta löytyy kuitenkin luonnosta ja kulttuuriperinnöstä kiinnostuneelle matkailijalle paljon muutakin nähtävää ‒ jos vain osaa katsoa riittävän tarkkaan.
LAB-ammattikorkeakoulun ja Metsähallituksen yhteisessä Luontokohteiden kulttuuriperintö eläväksi -hankkeessa (LAB 2023a) toteutettiin selvitys Kanta-Hämeen kiinnostavimpien luonnon ja kulttuurin vetovoimaa yhdistävien kohteiden hyödyntämismahdollisuuksista hyvinvointimatkailussa. Työn ideana oli parantaa mahdollisuuksia vielä heikosti hyödynnettyjen kohteiden kestävään matkailukäyttöön. Selvitys koski muita kuin Metsähallituksen hallinnoimia kohteita, joista Evon retkeilyalueen kulttuuriperintö on hankkeessa inventoitu erikseen (Saatsi ym. 2023).
Historiallisia kulkuväyliä ja asutuksen historiaa
Selvityksen kohteiksi Kanta-Hämeessä valittiin matkailutoimijoiden suositusten pohjalta Hämeen Härkätie (Tammelan osuus), Laurinmäki (Janakkala) sekä Untulanharju (Lammi). Valituille kohteille yhteisenä teemana oli asutuksen kehitys sisämaata halkovien historiallisten kulkuväylien varrella. Hämeen Härkätie muodostui merkittäväksi osaksi Suomen tieverkostoa jo esihistoriallisella ajalla ja on myöhemmin muuntunut valtakunnalliseksi matkailutieksi (Härkätie 2023). Laurinmäki ja Untulanharju sen sijaan ovat huomattavasti heikommin tunnettuja pienkohteita, joiden kehittämiseen alueen toimijoilla kuitenkin löytyy paljon intressejä-
Keskiössä palveluympäristön kehittäminen
Perinnemaisemat esiselvityksessä kohteiden matkailullisessa kehittämisessä tärkeäksi nähtiin opastuksen kehittäminen sekä kohteiden lähiympäristössä sijaitsevien matkailupalvelujen verkostoitumisen kehittäminen ja kulttuuriperintöön liittyvä tuotteistaminen. Laurinmäellä ja Untulanharjulla havaittiin tarve tapahtumatarjonnan sekä sitä tukevan infrastruktuurin kehittämiseen. Selvityksessä nousi esille myös kaikille kohteille yhteisiä teemoja, kuten teollisuushistoria, kivikirkot ja kirkkohistoria ja sotahistoria. Kehittämisessä nähtiin tärkeäksi yhteiskehittämisen näkökulma, joka huomioi myös paikallisen yhteisön tarpeet, siten lisäten innostusta oman alueen kulttuuriperinnön vaalimiseen (LAB 2023b).
Kirjoittaja
Päivi Tommola toimii LAB-ammattikorkeakoulussa Luontokohteiden kulttuuriperintö eläväksi -hankkeen projektipäällikkönä.
Lähteet
Härkätie. 2023. Hämeen Härkätie. Viitattu 29.11.2023. Saatavissa https://www.harkatie.com/
LAB. 2023a. Luontokohteiden kulttuuriperintö eläväksi -hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 29.11.2023. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/luontokohteiden-kulttuuriperinto-elavaksi
LAB. 2023b. Perinnemaisemat kanta-Hämeessä -esiselvitys. Luontokohteiden kulttuuriperintö eläväksi -hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 29.11.2023. Saatavissa https://lab.fi/sites/default/files/2022-11/Perinnemaisemat%20Kanta-H%C3%A4meess%C3%A4-esiselvitys%202022.pdf
Saatsi, E., Saatsi, P., Siren, R. & Salo, A. 2023. Evon retkeilyalueen rakennetun kulttuuriympäristön inventointi 2022. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 247. Viitattu 29.11.2023. Saatavissa https://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/show/2887
Visit Häme. 2023. Kanta-Hämeen matkailun kärjet. Viitattu 29.11.2023. Saatavissa https://visithame.fi/wp-content/uploads/2020/11/kortti-kanta-hame-valmis.pdf
Visit Häme. 2023. Top 10 käyntikohteet Hämeessä. Viitattu 29.11.2023. Saatavissa https://visithame.fi/top-10-hame/