Luonto on olennainen osa suomalaista arkea ja hyvinvointia. Metsät, järvet ja puistot tarjoavat lapsiperheille mahdollisuuden yhdessäoloon sekä irrottautumiseen arjen kiireistä. Lapselle luonto ei ole pelkkä ulkoilupaikka, vaan monipuolinen ympäristö leikkiin, oppimiseen ja rauhoittumiseen. Tutkimusten mukaan luonnolla on merkittäviä myönteisiä vaikutuksia lapsen kasvuun, kehitykseen ja mielenterveyteen (Manninen ym., 2023).
Luonto tukee lapsen mielenterveyttä ja palautumista
Kiireinen ja kuormittava arki voi heikentää lapsen hyvinvointia, mutta luonto tarjoaa tasapainoa. Esimerkiksi metsäretket, majanrakennus tai yhteiset eväshetket rauhoittavat ja parantavat mielialaa. Luonnossa oleskelun on havaittu vähentävän stressihormonien eritystä sekä edistävän keskittymiskykyä ja itsesäätelyä. Lisäksi se voi lievittää tarkkaavaisuushäiriöiden oireita. (Laitinen & Toivari, 2026).
Luonto vaikuttaa myönteisesti myös fyysisiin stressitekijöihin, kuten sydämen sykkeeseen, verenpaineeseen ja lihasjännitykseen (Koso ym., 2016). Pitkällä aikavälillä luonnon läheisyys tukee psyykkistä hyvinvointia (Laine ym., 2021). Lapsuudessa luonnossa vietetty aika voi jopa vähentää mielenterveyden häiriöiden riskiä myöhemmin elämässä (PreuB ym., 2019). Luonto tarjoaa myös lapselle tilan käsitellä tunteita ja rakentaa turvallisia muistoja, jotka voivat kantaa aikuisuuteen (Mieli ry).
Luonto, vastustuskyky ja elintavat
Luonnolla on keskeinen rooli lapsen vastustuskyvyn kehittymisessä. Altistuminen luonnon mikrobeille vahvistaa immuunijärjestelmää, kun taas niiden puute voi lisätä riskiä esimerkiksi allergioihin ja astmaan (Paloniemi ym., 2017). Kaupunkiympäristön ja elämäntapojen yhteys näkyy lasten hyvinvoinnissa. Teknologian lisääntyminen ja kaupungistuminen ovat lisänneet istumista ja ruutuaikaa. Vähemmän urbaanissa ympäristössä asuvat lapset viettävät vähemmän aikaa paikallaan ja ylittävät harvemmin ruutuaikasuositukset (Squillacioti ym., 2023). Suomessa suositellaan, että alle 2-vuotiailla ei ole lainkaan ruutuaikaa, 2–5-vuotiailla enintään tunti päivässä ja kouluikäisillä 1–2 tuntia iästä riippuen (MLL, 2026).
Luonnon merkitys varhaiskasvatuksessa
Koska lapset viettävät paljon aikaa varhaiskasvatuksessa, myös siellä on tärkeää tukea luontosuhdetta. Ympäristökasvatus on osa varhaiskasvatusta, ja luonnossa liikkuminen sekä ilmiöiden tutkiminen ovat keskeisiä toimintatapoja (Opetushallitus, 2018).
Myönteiset luontokokemukset vahvistavat lapsen suhdetta ympäristöön ja lisäävät kiinnostusta luontoa kohtaan. Luonto tarjoaa erinomaisen oppimisympäristön, jossa lapsi voi käyttää kaikkia aistejaan. Yhdessä havainnoiminen ja keskustelu kehittävät kieltä ja käsitteitä sekä lisäävät ympäristötietoisuutta. Samalla lapsi oppii kunnioittamaan luontoa ja ymmärtämään omien tekojensa vaikutuksia (Opetushallitus, 2018).
Luonto tukee myös lapsen kognitiivista ja motorista kehitystä. Epätasainen maasto, oksat ja kivet haastavat liikkumaan ja vahvistavat kehonhallintaa. Aikuisen rooli on keskeinen luontosuhteen muodostumisessa; hän mahdollistaa kokemuksia ja kannustaa lasta tutkimaan ympäristöä. Luonnossa toimiminen kehittää lisäksi sosiaalisia taitoja ja rohkaisee lasta kokeilemaan omia rajojaan (Nurmela, 2020).
Luonnon merkitys lapsen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille on kiistaton. Se tukee samanaikaisesti lapsen psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista kehitystä sekä vahvistaa terveyttä pitkällä aikavälillä. Tämän vuoksi on tärkeää, että luonnon hyvinvointivaikutukset tunnistetaan myös terveydenhoitajan työssä. Perheiden ohjauksessa tulisi rohkaista luonnossa liikkumiseen ja arjen luontokokemusten lisäämiseen, sillä pienilläkin teoilla voidaan tukea lapsen hyvinvointia merkittävästi ja luoda perustaa terveelle elämäntavalle tulevaisuudessa.
Kirjoittajat:
Mirka Toivari ja Onni Laitinen opiskelevat terveydenhoitajiksi LAB-ammattikorkeakoulussa
Tiina Simola toimii hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa
Lähteet
Koso, E., Lamberg, E. & Mäki, J. (2016). Luonnon vaikutuksia lasten ja nuorten terveyteen. Viitattu 11.5.2026. Saatavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/111818/Koso_Eerika%20Lamberg_Emmilotta%20Maki_Janita.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Laine, S. & Rechardt, M. (2021). Luonnon vaikutukset leikki-ikäisten lasten terveyteen. Viitattu 11.5.2026. Saatavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/505882/Laine_Sini_Rechardt_Mona.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Laitinen, O & Toivari, M. Luonnon vaikutus lapsen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin: kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Opinnäytetyö. LAB ammattikorkeakoulu. Viitattu 20.5.2026. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026051512275%20.
Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Sopiva ruutuaika. Viitattu 12.5.2026. Saatavissa: https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/hyvinvointia-digiajassa/sopiva-ruutuaika/
Manninen, M., Huhtala, S., Wiens, V.& Pölkki, T. 2023. OAMK Journal. Lasten ja perheiden hyvinvointi orastaa luonnosta. Oulun ammattikorkeakoulu. Viitattu 11.5.2026. Saatavissa: https://oamkjournal.oamk.fi/2023/lasten-ja-perheiden-hyvinvointi-orastaa-luonnosta/
Mieli ry. Luonto tukee lapsen mielenterveyttä. Suomen mielenterveys ry. Viitattu 11.5.2026. Saatavissa: https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/tietoa-mielenterveyden-vahvistamisesta/lapset-ja-nuoret/mielenterveys-varhaiskasvatuksessa/luonto-tukee-lapsen-mielenterveytta /
Nurmela, T. Luonnon merkitys lapselle varhaiskasvatuksessa. Oulun yliopisto. Viitattu 12.5.2026. Saatavissa: https://oulurepo.oulu.fi/bitstream/handle/10024/15535/nbnfioulu-202005302243.pdf?sequence=1
Opetushallitus. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018. Viitattu 12.5.2026. Saatavissa: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2018.pdf
Paloniemi, R., Tiitu, M., Viinikka, A., Vikström, S. & Furman, E. Luonto edistämään terveyttä myös kaupungissa. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 11.5.2026.
PreuB, M., Niuwenhuijsen, M. , Marquez, S., Cirach, M., Dadvand, P., Triguero – Mas, P., Gidlow, C., Grazuleviece, R., Kruize, H. & Zijlema, W. (2019). Low childhood nature exposure is associated with worse mental health in adulthood. International Journal of Environmental Research ja Public Health. Viitattu 11.5.2026. Saatavissa: https://mdpi-res.com/ijerph/ijerph-16-01809/article_deploy/ijerph-16-01809.pdf?version=1558486807
Squillacioti, G., De Petris, S., Bellisario, V., Mondino, E. & Bono, R. (2023). Urban environment and green spaces as factors influencing sedentary behaviour in school-aged children. Viitattu 11.5.2026. Saatavissa: https://lut.primo.exlibrisgroup.com/discovery/fulldisplay?docid=cdi_proquest_miscellaneous_3153185003&context=PC&vid=358FIN_LUT:LAB&lang=fi&search_scope=LAB_CAMPUS_CDI&adaptor=Primo%20Central&tab=Everything&query=any,contains,%22Urban%20environment%22%20%22Children%22%20%22well-being%22&facet=tlevel,include,peer_reviewed,lk&facet=searchcreationdate,include,2016%7C,%7C2026,lk&offset=0
