Digitaalisten työympäristöjen yleistyessä etätyön ja monikanavaisten järjestelmien myötä käyttöliittymien käytettävyyteen tulee alkaa kiinnittää erityistä huomiota (Dufva ym. 2021). Tämä ei ainoastaan vähennä työntekijöiden kuormitusta, vaan myös tehostaa heidän päivittäistä toimintaansa. Jotta käytettävyyttä osataan arvioida oikein, tulee suunnittelijoiden ymmärtää tulevia loppukäyttäjiä. Käyttäjäpersoonat tarjoavat nopean ja edullisen tavan testata sekä priorisoida erilaisia ominaisuuksia koko kehitysprosessin ajan käyttäjille tärkeimpiin ja olennaisimpiin toimintoihin. (Tuulaniemi 2011, 154–156)
Käyttäjäpersoonien luomisessa hyödynnetään esimerkiksi haastatteluilla ja havainnoinnilla kerättyä laadullista aineistoa, joka muunnetaan kuvauksiksi palvelun mahdollisista käyttäjistä. Käyttäjäpersoonat ovat arkkityyppejä palvelun käyttäjäryhmistä, ja ne kiteyttävät käyttäjien roolin, tarpeet, tavoitteet, motivaation ja käyttäytymismallin tietyssä palvelun käyttötilanteessa ja kontekstissa. Hyvin rakennetut persoonat herättävät empatiaa ja ymmärrystä suunnittelutiimissä. (Faller 2009) Opinnäytetyössä “Käyttäjäymmärrys osana käytettävyyden arviointia” tutkittiin, miten tällainen ymmärrys voidaan tuoda käytäntöön Silmäaseman intranetin uudistamisessa palvelumuotoilun menetelmin.
Käyttäjäpersoonien hyödyntäminen projektin eri vaiheissa
Käyttäjäpersoonia hyödynnettiin suunnittelun tukena läpi prosessin. Alustan rakennusvaiheessa käyttäjäpersoonat ohjasivat sisältöjen sijoittelua ja hierarkiaa. Rakenteen tuli vastata persoonien toimintamalleja, ratkaista havaittuja ongelmia ja nostaa tärkeimmät sisällöt helpoiten saataville.
Käytettävyystestauksien suunnittelussa ja toteutuksessa persoonat varmistivat, että testauksiin osallistetaan kaikkien eri fokusryhmien edustajia ja näin ollen saadaan testattua käytettävyyttä eri näkökulmista. Persoonien pohjalta luotiin käytettävyyshaastatteluihin tehtävärungot, joissa testattiin tärkeimpien ominaisuuksien toimivuutta sekä sisältöjen löydettävyyttä. Käyttäjäpersoonat mahdollistivat testauksen suunnittelun nopeuttamisen ja tehostamisen, varmistaen, että suunnittelu pysyi käyttäjälähtöisenä. Kuvassa 1 esimerkkinä myymälätyöntekijän persoona sekä tarinallinen käytettävyyshaastattelutehtävä.
Yhteenveto
Silmäaseman kehitysprojekti osoitti, kuinka palvelumuotoilun ajattelutapa auttaa suunnittelijoita asettumaan loppukäyttäjien asemaan ja ymmärtämään heidän tarpeitaan ja toiveitaan. Erityisesti käyttäjäpersoonat tukivat käyttäjälähtöisyyden toteutumista suunnitteluprosessin kaikissa vaiheissa. Persoonat auttavat tunnistamaan ja ratkaisemaan käyttäjien kohtaamia ongelmia, helpottavat käytettävyystestausten suunnittelua, ja ovat tukena suunnitteluratkaisuista päätettäessä.
Lopputulemana voidaan todeta, että palvelumuotoilun lähestymistapa ei ainoastaan paranna lopputuotteen käytettävyyttä, vaan myös tehostaa koko suunnitteluprosessia, keskittyen tarkasti siihen, mikä on käyttäjille kaikkein tärkeintä. Kun todelliset käyttäjät nostetaan suunnittelun keskiöön, lopputulos on paitsi toimiva myös merkityksellinen.
Kirjoittajat
Katriina Haara valmistui LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutista kokemus- ja palvelumuotoilijaksi (AMK). Opinnäytetyössä Käyttäjäymmärrys osana käytettävyyden arviointia – Silmäaseman intranetin uudistaminen palvelumuotoilua hyödyntämällä kuvattiin, miten käyttäjälähtöinen lähestymistapa ei ainoastaan paranna palvelun käytettävyyttä, vaan myös lisää työntekijöiden tyytyväisyyttä ja sitoutumista projektiin.
Sara Ikävalko toimii LAB-ammattikorkeakoulun palvelu- ja kaupunkimuotoilun lehtorina, projektipäällikkönä sekä TKI-asiantuntijana palvelumuotoilun ja aluekehittämisen hankkeissa.
Lähteet
Dufva, M., Solovjew-Wartiovaara, A. & Vataja, K. 2021. Työn tulevaisuudet megatrendien valossa. Sitra. Viitattu 2.4.2024. Saatavissa https://www.sitra.fi/artikkelit/tyon-tulevaisuudet-megatrendien-valossa/
Faller, P. 2019. Putting Personas to Work in UX Design: What They Are and Why They’re Important. Adobe. Viitattu 3.4.2024. Saatavissa https://xd.adobe.com/ideas/process/user-research/putting-personas-to-work-in-ux-design/
Haara, K. 2024. Käyttäjäymmärrys osana käytettävyyden arviointia. Silmäaseman intranetin uudistaminen palvelumuotoilua hyödyntämällä. LAB Ammattikorkeakoulu. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404278084
Tuulaniemi, J. 2011. Palvelumuotoilu. Talenum Media Oy.
