Palvelujen integroimisen eli yhteensovittamisen ensisijaisina tavoitteina on vähentää tai ehkäistä palvelujen pirstaleisuutta ja asiakasprosessien sattumanvaraisuutta. Onnistuneen integraation lopputuloksena palvelu on joustavaa, saumatonta, responsiivista, asiakasta osallistavaa sekä tuloksellista. Asiakkaan näkökulmasta palvelu tunnistaa ja ymmärtää tuen tarpeen sekä tukee kokonaisvaltaisesti. (Raitakari ym. 2019, 13-15.)
Erityisesti terveydenhuollon puolella erityissairaanhoito ja sosiaalipalvelujen korjaavat tukitoimet ovat spesifioituneet tarkoin omaan osaamiseensa, johon laaja-alaista palvelua tarvitsevan asiakkaan laaja-alaisempi tuen tarve ei aina välttämättä istu. Asiakkaiden tarpeet ovat yhä harvemmin niin yksioikoisia, että yksittäinen palvelu kykenee yksinään antamaan riittävää apua. Tämän vuoksi Kymsoten Kehitykselliset palvelut pyrkivät tarjoamaan mahdollisimman laaja-alaista apua alle 16-vuotiaiden lasten tarpeisiin.
Hatusta Ketuksi
Kouvolassa pienten lasten tukemiseksi on jo kymmenisen vuotta toiminut moniammatillinen palvelumalli Hattu. Hattu on kehitysneuvola, jonka asiakkaita ovat erityistä tukea tarvitsevat alle kouluikäiset lapset ja heidän perheensä. Palveluun on päässyt neuvolan tai varhaiskasvatuksen tekemän lähetteen avulla. Hattu koostuu moniammatillisesta tiimistä, johon kuuluu useita toimijoita erityisesti terveydenhuollon eri osaajista, kuten fysioterapeutti, lääkäri, toimintaterapeutti ja perhetyöntekijä. (Seppänen & Reinman 2010.) Integratiivisen toimintamallin Hatusta tekee sen yli toiminta-alarajojen koottu moniammatillinen työyhteisö, joka yhdessä asiakkaan kanssa suunnittelee kokonaisvaltaisen toiminta- ja kuntoutussuunnitelman.
Kun Kymsote aloitti toimintansa, Kymenlaakson alueen palveluverkkoa on rakennettu uudelleen poimien kuntien parhaat toimintamallit yhteen. Vuoden 2020 alussa Kouvolassa toiminut Hattu-kehitysneuvola aloitti integroitumisen Kehityksellisiin palveluihin yhtenäiseksi palvelukokonaisuudeksi, yhdessä mm. Kotkan varhaisen tuen lasten ja nuorten palvelujen kanssa. Tavoitteena on tarjota mahdollisimman varhaista ja laaja-alaista tukea, hoitoa sekä kuntoutusta, lapsen toimintaympäristö huomioiden. Vaikka Kehitykselliset palvelut, eli Kettu, muodostavat moniammatillisen tiimin erityisesti terveydenhuollon palveluista, tehdään tiivistä yhteistyötä sosiaalitoimen, lastensuojelun, varhaiskasvatuksen, koulun, perheneuvolan ja vammaispalvelujen kanssa, jotta annettava tuki saadaan yhdistettyä lapsen arkeen. (Ronkainen 2020.)
Aiemmin Hatun asiakkaiden polku katkesi kouluikään. Nyt Ketun vastaanotolla asiakkuus voi jatkua jopa 16-vuotiaaksi asti. Yksilöllinen palvelupolku alkaa, kun neuvola- tai kouluterveydenhoitaja tuo asiakkaan palvelutarpeen moniammatilliseen lähetetiimiin. (Ronkainen 2020.) Terveydenhoitajan toimiminen linkkinä muiden yhteistyötahojen, kuten varhaiskasvatuksen, ja Ketun välillä selkeyttää palveluketjua, sillä jokainen lapsi käyttää terveydenhoitajan palveluja läpi lapsuuden. Lähetteen jälkeen Ketun tiimi luo kuntoutussuunnitelman yhdessä perheen ja arjen ympäristöjen kanssa. Perhe saa lapsen kehitystä tukevat palvelut yhdestä paikasta, jossa eri toimijoiden yhteistyö on sujuvaa ja yhteisiin tavoitteisiin perustuvaa työskentelyä.
Kirjoittajat
Emma Ihaksi on sosionomi (AMK) ja LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi (YAMK) -opiskelija lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutuksesta. Hän työskentelee tällä hetkellä varhaiskasvatuksen opettajana ja varhaiskasvatusyksikön varajohtajana Kouvolan kaupungilla.
Raija Hovi-Pulsa on LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtori ja on kiinnostunut integratiivisten toimintamallien kehittämisestä lapsi- ja perhepalveluissa.
Lähteet
Raitakari, S., Räsänen, J.-M., Kostiainen, T. & Juhila, K. 2019. Integroiva työtapa muotoutuvassa perhekeskuskontekstissa – Kriittisten tekijöiden tarkastelua. Tampere. Punamusta Oy – Yliopistopaino.
Ronkainen, S. 2020. Kehityksellisten palvelujen palvelupäällikkö. Kymsote. Puhelinhaastattelu 29.10.2020.
Seppänen, A. & Reinman, P. 2010. Kuvaus Hattu Kehitysneuvolan palveluketjusta. Kouvolan kaupunki. [Viitattu 10.10.2020]. Saatavissa: http://www.vlkunto.fi/tutkimus/Kouvola%20Kuvaus%20Hattu%20Kehitysneuvolan%20palveluketjusta%205%205%2011.pdf
