Perehdyttäminen ja työnopastus ovat Suomessa lakisääteisiä toimia (Työturvallisuuslaki 738/2002). Ne kulkevat hyvin usein yrityksissä käsi kädessä. Perehdyttäminen on myös yrityksien kannalta erittäin tärkeää, sillä mitä nopeammin perehdytettävä oppii työskentelemään itsenäisesti, sitä nopeammin maksaa se siihen käytetyn ajan takaisin yritykselle. (Joki 2021, 85).
Perehdytystä kaipaavat niin uudet työntekijät kuin vanhatkin tullessaan uutena taloon tai työtehtävien muuttuessa. Prosessi on yleensä laaja, ja sen apuna olisi hyvä olla perehdytyssuunnitelma sekä materiaalia. (Ahokas & Mäkeläinen 2013.)
Työnantajan velvollisuuksiin kuuluu myös tarjota perehdytettäville riittävästi perehdytysmateriaalia. Tätä materiaalia saattaa usein olla hyvinkin paljon. Tukimateriaalia ovat esimerkiksi erilaiset ohjeistukset, kaaviot, manuaalit, valokuvat, esitteet ja muut uutta työntekijää ohjeistavat asiat. (Anias ym. 2014, 33‒35.)
Perehdytyksen onnistuminen ei ole kiinni perehdytysmateriaalin määrästä
Poutasen (2022) opinnäytetyön tuloksena syntyi Konecranesin Hyvinkään komponenttitehtaan logistiikkatiimin kesätyöntekijöille suunnattu ohjevihko, johon oli koottu oleellista tietoa. Tiedot olivat uusille työntekijöille aina saatavilla, mutta niitä ei ollut kohdistettuna tiettyyn työhön. Opinnäytetyön aikana huomioitiin, että vaikka tietoa oli saatavilla runsaasti, on sen laatu ja keskittäminen yhteen paikkaan hyvin tärkeää. Tämä korostuu isoissa yrityksissä, joissa tarvittavaa aineistoa on eri alustoilla, mutta ei käyttäjäystävällisesti yhdessä selkeässä paikassa.
Perehdytysmateriaalin saatavuus ja käytettävyys korostuu lyhyissä työsuhteissa, esimerkiksi kesätyössä. Perehdytysprosessi on tehokkaampi, kun perehdytysmateriaali on helposti saatavilla, fiksusti koottuna pakettina. Poutasen (2022) kokoama perehdytysmateriaali on hyvä tietopaketti uudelle työntekijälle tutustumisvaiheessa ja tukimateriaalina kesätyön edetessä. Materiaaliin voi palata tarvittaessa, eikä isoa tietomäärää ole tarvetta omaksua yhdellä kertaa. Perehdytysprosessissa määrä ei korvaa laatua.
Kirjoittajat
Tomi Poutanen on LAB-ammattikorkeakoulusta kesällä 2022 kansainvälisen kaupan tradenomiksi valmistuva opiskelija.
Kati Jaakkola työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Liiketoiminta-yksikössä.
Ahokas, L. & Mäkeläinen, J. 2013. Perehdyttäminen ja työnopastus ‒ Ennakoivaa työsuojelua. Työturvallisuuskeskus. Viitattu 8.6.2022. Saatavissa https://ttk.fi/oppaat_ja_ohjeet/digijulkaisut/perehdyttaminen_ja_tyonopastus_-_ennakoivaa_tyosuojelua
Anias, P., Koskenvesa, A. & Mäkeläinen, J. 2014. Esimiehen työsuojeluopas. 1. painos. Kerava: Työturvallisuuskeskus TTK.
Clker-Free-Vector-Images. 2014. Opettaminen-luokkahuone-opettaja. Pixabay. Viitattu 7.6.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/vectors/opettaminen-luokkahuone-opettaja-311356/
Joki, M. 2021. Henkilöstöasiantuntijan käsikirja. 7. uudistettu painos. Helsinki: Helsingin seudun kauppakamari.
Poutanen, T. 2022. Kesätyöntekijän perehdytysohje. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lahti. Viitattu 8.6.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060816735
Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738. Finlex. Viitattu 10.6.2022. Saatavissa https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738
