Varhaiskasvatuksessa kiusaamisella tarkoitetaan systemaattista yhteen ja samaan lapseen kohdistuvaa vallan tai voiman väärinkäyttöä. Tällöin yksi tai useampi kiusaaja saa yliotteen kiusatusta. (Hurme & Kyllönen 2014, 127.) Kiusaaminen on tärkeää tunnistaa, sitä ehkäistään ja siihen puututaan suunnitelmallisesti toimintakulttuurin kehittämisessä (Opetushallitus 2018, 31). Suurin osa lapsen ja perheen tukemisesta toteutuu matalan kynnyksen toimijoiden yhteistyönä (Kaukonen ym. 2017, 12).
Varhaiskasvatuslaki 540/2018 7§ velvoittaa kuntaa monialaiseen yhteistyöhön lapsen ja perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi (Oikeusministeriö 2018). Yhteistyössä arvioidaan, suunnitellaan ja toteutetaan lapsen tarvitsema tuki ja palvelukokonaisuus.
Perhekeskuksen palveluverkosto lasten ja perheiden tukena
Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmassa on ollut tavoitteena uudistaa lasten, nuorten ja perheiden palvelut kokonaisuudeksi (Sosiaali- ja terveysministeriö 2019, 3). Kansallisessa lapsistrategiassa on linjattu, että Suomessa kehitetään palvelujen lapsi- ja perhelähtöisyyttä ja saavutettavuutta. Tämän lisäksi kehitetään ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja varhaista tukea sekä huomioidaan sosiaali- ja terveyspalvelujen nivoutuminen sivistyspalveluihin. (Valtioneuvosto 2021:8, 24.)
Perhekeskus on palveluverkosto, joka kokoaa yhteen sosiaali- ja terveyspalvelut lasten ja perheiden avun ja tuen saamiseksi ajoissa. Perhekeskusten tavoitteena on integraatio ja monialainen yhteistyö, joissa tarjotaan lapsille ja perheille ennalta ehkäiseviä ja matalan kynnyksen palveluita. Tavoitteena on vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta kohdatessa lapsia ja perheitä haastavissa elämäntilanteissa. (Raitakari ym. 2019, 29, 115.)
Kehittämisideoita ja avointa yhteistyöhalukkuutta
Perhekeskuksen integroivassa työtavassa tulee keskeiseksi tehtäväksi välittää tietoa ja luoda suhteita varhaiskasvatukseen, joka on keskeisessä roolissa lasten jokapäiväisessä arjessa. Työtavassa on tärkeää osallistaa osapuolet toteutustapojen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. (Raitakari ym. 2019, 100, 113). Sivistys-, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten työskentelylle tarvitaan selkeä toimintamalli kiusaamisen ennaltaehkäisyyn ja puuttumiseen varhaiskasvatuksessa. Toimintamallia on tärkeää lähteä luomaan esimerkiksi keskustelufoorumien kautta. Asioiden eteenpäin viemiseksi tarvitaan paljon yhteistä ideointia ja avointa yhteistyöhalukkuutta sivistys-, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilta.
Kirjoittajat
Terhi Björkman on sosionomi (AMK) ja LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK-opiskelija Lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutuksesta.
Raija Hovi-Pulsa on LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtori ja kiinnostunut lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisestä.
Lähteet
Hurme, K. & Kyllönen, T. 2014. Turvassa! Vahvista lapsen turvallisuuden tunnetta ja varaudu vaaratilanteisiin. Jyväskylä: PS-kustannus.
Kaukonen, P., Malja, M., Petrelius, P., Rajala, R., Tapiola, M., Mäkelä, J. & Hastrup, A. 2017. Erityis- ja vaativan tason palvelujen työpajaprosessin raportit. – Osana Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. [Viitattu 11.10.2021]. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/134652/TY%c3%962017_26_Ty%c3%b6pajaprosessit_19.12.17_web.pdf?sequence=3&isAllowed=y
Opetushallitus. 2018. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Määräykset ja ohjeet 2018:3a. [Viitattu 12.10.2021]. Saatavissa: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet.pdf
Oikeusministeriö. 2018. Varhaiskasvatuslaki. Finlex 540/2018. [Viitattu 6.10.2021]. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180540#Pidp446121552
Raitakari, S., Räsänen, J-M., Kostiainen, T. & Juhila, K. 2019. Integroiva työtapa muotoutuvassa perhekeskus-kontekstissa. Kriittisten tekijöiden tarkastelua. Puna-Musta Oy. Tampere: Yliopistopaino.
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2019. LAPE-kärkihankkeen arviointi. [Viitattu 11.10.2021]. Saatavissa: https://stm.fi/documents/1271139/13111556/Loppuraportti+LAPE_arviointi+8.3.2019_final.pdf/3efbd6b7-c22f-ef66-b412-4b3b521d9512/Loppuraportti+LAPE_arviointi+8.3.2019_final.pdf.p
Valtioneuvosto. 2021. Kansallinen lapsistrategia. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:8. [Viitattu 6.10.2021]. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162864/VN_2021_8.pdf?sequence=4&isAllowed=y
Kuvat
Kuva 1. Alexas_Fotos. 2017. Tyttö-surullinen-epätoivoinen. Pixabay. [Viitattu 15.10.2021]. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/photos/tytt%c3%b6-surullinen-ep%c3%a4toivoinen-3422711/
