Kivunhoito on yksi ensihoidon tärkeimpiä tehtäviä

Kivunhoito ja koetun kivun lieventäminen siedettäväksi on yksi ensihoidon keskeisimpiä ja tärkeimpiä tehtäviä. Se kuitenkin koetaan ensihoidossa usein haasteellisena, koska kivun kokeminen, sietäminen ja arviointi on hyvin yksilöllistä. Tämä itsessään aiheuttaa haasteita kivun asianmukaiseen hoitoon, joka on jokaisen potilaan oikeus. Kivun riittävä hoito vaatii kokemusta, ammattitaitoa sekä tarvittaessa myös hieman pelisilmää. Asianmukainen kivunhoito on osoitus laadukkaasta ja vaikuttavasta ensihoidosta.

Kivun arvioinnista sen tehokkaaseen ja turvalliseen hoitoon

Kipu on epämiellyttävä kokemus, johon liittyy kudosvaurio tai sen uhka (Kipu 2017). Kipu toimii elimistön varoitussignaalina ja sen tyypillisimmät aiheuttajia ovat tulehdus, vamma ja iskemia (Kuisma ym. 2021, 581). Potilaan kokema kipu on aina todellista riippumatta sen patofysiologiasta ja etiologiasta. Kivun hoidon lähtökohta on perusteellinen arvio potilaan kokemasta kivusta. Paras tapa mitata kipua on haastattelu. Tärkeää on selvittää ainakin kivun voimakkuus, synty, kesto, tyyppi ja sijainti. Kivun voimakkuus voidaan selvittää jollain yleisesti käytetyllä mittarilla, joita ovat esimerkiksi VAS tai NRS. Potilaan kliininen tutkiminen on myös tärkeää. Kipu tulee arvioida ja kirjata tarkasti jokaisella hoitokäynnillä. (Kipu 2017.)

Opinnäytetyönä tehty kuvaileva kirjallisuuskatsaus tuo esiin ajankohtaisen tutkimusaineiston ja kirjallisuuden perusteella, kuinka kivunhoitoa toteutetaan ensihoidossa. Tulosten perusteella kivunhoito koostuu kolmesta eri osa-alueesta, joita ovat kivun arviointi, kivunhoitomenetelmät ja kivunhoidon vasteen arviointi. (Hietaranta & Pihkamäki 2023.)

Kivunhoitomenetelmät voidaan jakaa lääkkeelliseen ja lääkkeettömään kivunhoitoon. Ensihoidossa kipu on usein akuuttia kipua, jota hoidetaan ensisijaisesti lääkkeellisesti. Lääkkeettömään kivunhoitoon lukeutuvat muun muassa potilaan rauhoittelu ja asentohoito, joita ei aina hyödynnetä tarpeeksi, vaikka niistä voisi olla huomattava apu potilaan kokemaan kipuun. Tämä voi selittyä puutteellisella kirjaamisella samoin kuin kivunhoidon vasteen arvioinnin vähäisyys. (Hietaranta & Pihkamäki 2023.)

Vasteen arviointi

Oleellinen osa kivunhoitoa on kivun uudelleenarviointi ja hoidon vasteen sekä mahdollisten haittavaikutusten seuranta. Kivunhoidon vasteen seurantaan kuuluu potilaan oma arvio kivusta sekä siitä, onko hoidolla ollut toivottua vastetta. (Saano & Taam-Ukkonen 2020, 477–480.) Kivunhoidon vasteen arvioinnin ongelmana on usein sen puutteellisuus. Liian usein tyydytään siihen, että kipu on kerran saatu hallintaan. Arvioinnin tulisi kuitenkin olla jatkuvaa ja kivusta sekä sen hoidosta tulisi kirjata tarkasti.

Lopuksi voidaan todeta, että ensihoidon kivunhoidossa etenkin kirjaamiseen olisi syytä kiinnittää huomiota. Kirjaus ei pelkästään edesauta asioita iskostumaan kirjaavan henkilön toimintatavoiksi, vaan myös kiinnittää potilasta vastaanottavassa yksikössä huomiota kivunhoitoon. Kirjaamista voisi parantaa esimerkiksi kehittämällä sitä tukeva ohjelma, jossa on selkeä seurantaosio sekä kouluttamalla henkilökuntaa.

Lähteet

Hietaranta, A.-M. & Pihkamäki, K. 2023. Kivunhoito ensihoidossa. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 7.4.2023. Saatavissa on https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304125109

Kipu. 2017. Käypä hoito -suositus. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 9.4.2021. Saatavissa https://www.kaypahoito.fi/hoi50103

Kuisma, M., Holmström, P., Nurmi, J., Porthan, K. & Taskinen, T. 2021. Ensihoito. 8. uudistettu painos. Helsinki: Sanoma Pro.

MRI. 2015. Chen, Z. Hätätapaus, ensiapu, paloharjoitus. Pixabay. Viitattu 19.4.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/h%c3%a4t%c3%a4tapaus-ensiapu-paloharjoitus-1057706/

Saano, S. & Taam-Ukkonen, M. 2020. Lääkehoidon käsikirja. 9. uudistettu painos. Helsinki: Sanoma Pro.