Suomi tarvitsee lisää osaajia sosiaali- ja terveysalalle, ja maahanmuuttajataustainen työvoima on tässä merkittävä voimavara. Reilut kaksi vuotta kestäneessä Elma 2.0 -hankkeessa (LAB 2025) keskityttiin siihen, millaisia kohtaamisia syntyy eri kohderyhmien arjessa ja miten maahanmuuttajataustaisen opiskelijan ja hoitajan polku sote-alan työtehtäviin voidaan tehdä sujuvammaksi. Käytännön ratkaisuja kehitettiin ketterien kokeilujen avulla sekä muotoilemalla työnkuvia, harjoitteluja ja opintoja joustavammiksi. Kohtaantojen rakentamisessa hyödynnettiin yhteiskehittämistä ja palvelumuotoilua, joiden avulla syntyi uutta tietoa ja konkreettisia ratkaisuja sote-alan ympäristöihin. Työ käynnistyi otolliseen aikaan, sillä Päijät-Hämeen alueella oli nähtävissä uudenlaista valmiutta moninaisuuden vahvistamiseen työyhteisöissä. (Eerola & Salmensuu 2023.) Tavoitteena oli löytää keinoja, joilla monikulttuuristuvissa työyhteisöissä voidaan rakentaa polkuja töihin, vahvistaa opiskelijoiden kiinnittymistä alalle sekä lisätä sote-alan työpaikkojen pitovoimaa.
Yhteiskehittämistä, ketteriä kokeiluja ja vaikutuksia
Yhteiskehittämiseen osallistuivat ne, jotka tuntevat sote-alan arjen parhaiten: opiskelijat, työpaikkaohjaajat ja opettajat. Palvelumuotoilun keinoin kerättiin kokemuksia eri kohderyhmiltä – miten maahanmuuttajataustaisen kiinnittyminen opintoihin ja työelämään näyttäytyy käytännössä? Näiden havaintojen pohjalta muotoiltiin konkreettisia ratkaisuja työpaikoille. Hanke mahdollisti yli 3500 kohtaamista opiskelijoiden, ohjaajien, opettajien ja esihenkilöiden kanssa, mikä vahvisti alueellista vaikuttavuutta niin Päijät-Hämeen hyvinvointialueella kuin yksityisellä sektorilla.
Useat ketteristä kokeiluista syntyneet toimintamallit ja työkalut saivat “Elma 2.0 suosittelee” -maininnan, näistä monet liittyvät kielitaidon tukemiseen. Yhteiskehittämisen tapahtumat, kuten Sote Sprintit, toivat yhteen eri toimijat ja synnyttivät konkreettisia ratkaisuja – esimerkiksi tervetulokirjeet ja visuaaliset ohjaustyökalut (Pirttikoski & Eerola 2025). Kielimentorin työkirja antaa vinkkejä ja ohjeita, joilla työyhteisö voi kehittää kielitietoisuutta ja tarjota tukea arjessa. Kielisopimus rohkaisee avoimeen keskusteluun kielitaidosta ja sen merkityksestä työssä. Jalkautuva kielituki eli S2-opettajan tuki työpaikalla helpottaa kielen oppimista käytännön tilanteissa. (Lindeberg & Liski 2025). Työyhteisö voi omilla teoillaan tehdä oppimisesta sujuvampaa ja vahvistaa osallisuuden kokemusta.
Sote-alan työyhteisöissä tarvitaan entistä enemmän kieli- ja kulttuuritietoista osaamista, jotta maahanmuuttajataustaiset opiskelijat ja työntekijät voivat kiinnittyä työelämään sujuvasti. Työyhteisöissä on tunnistettu toimintatapoja ja ennakkoluuloja, jotka voivat aiheuttaa toiseuden kokemuksia – näitä voidaan vähentää selkeällä viestinnällä, kulttuurisensitiivisyydellä ja konkreettisilla tukikeinoilla. Rekrytoinnissa, perehdytyksessä ja arjen ohjauksessa tarvitaan työkaluja, jotka auttavat näkemään moninaisuuden voimavarana. Samalla maahanmuuttajat hyötyvät yksilöllisestä tuesta kielen oppimiseen ja työyhteisöön kiinnittymiseen. Kun osallisuuden kokemus vahvistuu, koko työyhteisö rikastuu ja valmiudet monimuotoisiin kohtaamisiin paranevat. (Eerola & Salmensuu 2023.)
Keskeiset opit:
- Riittävä tuki, joustavat työnkuvat ja opintojen muotoilu ovat avainasemassa.
- Työyhteisöt tarvitsevat konkreettisia työkaluja rekrytointiin, perehdytykseen ja arjen ohjaukseen.
- Maahanmuuttajataustaiset opiskelijat ja työntekijät tarvitsevat yksilöllisiä tukikeinoja kielen oppimiseen ja työyhteisöön kiinnittymiseen.
- Moninaisuus on voimavara, joka rikastuttaa koko työyhteisöä.
Kohti monikulttuurista sote-alaa
Hyvin toimiva moninainen ja monikulttuurinen työyhteisö ei synny itsestään – se rakentuu teoista, tuesta ja yhdessä oppimisesta. Nyt on oikea hetki ottaa seuraava askel. Käytännön ratkaisut ja työkalut on koottu sote-alan kokemusten ja kokeilujen pohjalta, mutta niitä voi soveltaa yhtä hyvin muillakin aloilla.
Elman työkalupakki tarjoaa konkreettisia keinoja vahvistaa kieli- ja kulttuuritietoista ohjausosaamista. Työkalut on suunnattu erityisesti ohjaajille, mentoreille, esihenkilöille ja opettajille. Niiden avulla voit esimerkiksi pohtia, kuinka selkeästi osaat puhua suomea ohjaustilanteissa tai mitä kulttuurisensitiivisyys tarkoittaa omassa työssäsi.
Tutustu työkalupakkiin ja vie moninaisuuden edistäminen osaksi arkea: Linkki Elman työkalupakkiin.
Elma 2.0 – kohtaantojen rakentaminen monikulttuuristuvalla sosiaali- ja terveysalalla -hanke tuki maahan muuttaneiden hoitajien polkuja töihin palvelumuotoilun keinoin. Hanketta toteuttivat yhteistyössä Päijät-Hämeen hyvinvointialue, Koulutuskeskus Salpaus ja LAB-ammattikorkeakoulu. Hanketta rahoitti Euroopan sosiaalirahasto. (LAB-ammattikorkeakoulu 2025.)
Kirjoittaja
Maija Eerola toimii TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä sekä projektipäällikkönä ELMA 2.0 ‒ kohtaantojen rakentaminen monikulttuuristuvalla sosiaali- ja terveysalalla -hankkeessa.
Artikkelin muotoilussa on käytetty Copilot-tekoälyä.
Lähteet
Eerola, M. & Salmensuu, P. 2023. Polkuja töihin vahvistamalla sote-alan kohtaantoja. Viitattu 17.12.2025. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/polkuja-toihin-vahvistamalla-sote-alan-kohtaantoja/
LAB-ammattikorkeakoulu. 2025. Elma 2.0 – kohtaantojen rakentaminen monikulttuuristuvalla sosiaali- ja terveysalalla. Viitattu 16.12.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/elma2
Lindeberg, T. & Liski, E. 2025. Kielimentorin työkirja. Viitattu 17.12.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-509-4
Pirttikoski, V. & Eerola, M. 2025. Innostava Sote Sprintti – Design Sprintin sovellus sote-alalle. LAB Pro. Viitattu 16.12.2025. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/innostava-sote-sprintti-design-sprintin-sovellus-sote-alalle/
Linkki 1. Osaamisenpaikka. Opi hoitoalan suomea. Ohjaajalle-moduuli. 2025. Viitattu 17.12.2025. Saatavissa https://osaamisenpaikka.fi/moduuli/ohjaajalle/
