Kokemuksia lemmikkien hyvinvointivaikutuksista

Eläinten merkitys ihmisen elämään ja hyvinvointiin on monitahoinen. Viime vuosina on eläinten hyödyntäminen myös sosiaali- ja terveysalalla ollut yleistymään päin. Opinnäytetyössä (Ryösö 2021) haluttiin selvittää lemmikkien vaikutusta omistajiensa psyykkiseen hyvinvointiin.

Eläimet ovat kulkeneet rinnallamme pidempään kuin uskoisimmekaan. Esimerkiksi ihminen ja koira ovat kasvaneet ja kehittyneet yhdessä toistensa rinnalle. Tutkittaessa eläinten psyykkisiä vaikutuksia ihmiseen on havaittu, että lemmikin läsnäolo vähentää yksinäisyyden tunnetta ja antaa tukea sosiaalisiin tilanteisiin.  Saatuun tietoon pohjautuen on eläinavusteista työskentelyä hyödynnetty viime vuosina entistä enemmän. (Green Care Finland 2021.)

Koiraa (kuva 1) käytetään eläinavusteisessa työskentelyssä sen erityislaatuisen kommunikointi kyvyn ja kyvyn luoda ihmissuhde takia. Koiran tapa katsoa ihmistä suoraan silmiin luo vuorovaikutuksen tunteen ja antaa ihmiselle tuntemuksen siitä, että on tullut nähdyksi. Ihminen on kuitenkin todistetusti myös kykenevä luomaan välittämiseen perustuvan suhteen myös sellaisten eläinten kanssa, joilla ei limbistä systeemiä ole (kuva 2). (Kinnunen & Nikkuri 2017.) Tästä ihmisen ja koiran välisestä kumppanuudesta on ensimmäinen todiste 33 000–24 000 vuotta vanhasta luolasta, josta löydettiin ”Goyetin koiraksi” nimetyn koiraeläimen sekä pienen lapsen jalanjäljet. (Raevaara 2011, 14–15.)

Elämämme eläimet nykypäivänä

Eläinten hyötykäyttö on kautta aikojen ollut laajaa. Ennen traktoreiden yleistymistä hevosia käytettiin peltotöissä, koira on ollut monelle vakiintunut metsästyskaveri ja kissat apuna maatilojen tuholaistorjunnassa. Nykypäivänä lemmikin läsnäololla ja vuorovaikutuksella on todettu olevan myös monia terveydellisiä hyötyjä.

[Alt-teksti: Vaaleanruskea koira lepäilee matolla katsoen kohti kuvaajaa.]
Kuva 1. Koiralla on erityislaatuinen suhde ihmisen kanssa. (Kuva: Aleksanteri Ryösö)

Rakkautta, läheisyyttä ja rutiineja

Kyselyyn vastasi yksitoista ihmistä. Vastaajat olivat yhtä mieltä siitä, että lemmikkien tuomat positiiviset kokemukset olivat suuremmassa roolissa kuin negatiiviset. Vastaajilla oli erilaisia lemmikkejä pienistä jyrsijöistä koiriin ja linnuista hevosiin. Lemmikkien kanssa puuhaillaan monenlaista, niitä ulkoilutetaan, ruokitaan ja niille osoitetaan rakkautta monin tavoin. Ne ovat osa rutiinejamme ja osa perhettämme. Oman toimintamme lisäksi tulee esiin myös se, miten lemmikit vastavuoroisesti osoittavat läheisyyttä ja välittämistä meille. Ne tulevat luokse, kun meillä on huono olla, ne helpottavat läsnäolollaan ahdistusta ja lievittävät yksinäisyyden tunnetta.

Vastaajat kokivat myös lemmikkien tuoman vastuun monilla tavoin. Vastuu oli rajoite, mutta myös yksi syy huolehtia itsestään. Tieto siitä, että joku on riippuvainen sinusta, teki vastaajien olon tarpeelliseksi ja antoi sitä kautta energiaa jaksaa huonojenkin asioiden yli. Lemmikkien tiedetään vaikuttavan myös ihmisten luonteen kehitykseen (Marvin & Mchugh 2014, 1). Eräskin vastaajista kuvailee olevansa lempeämpi muita kohtaan koiranomistajana kuin ilman koiraa. Lemmikit koetaan tärkeinä tekijöinä oman mielenterveyden kannalta, niiden rakkaus on ehdotonta, eivätkä ne tuomitse tai arvostele.

[Alt-teksti: Ruskea- ja beigekuvioinen suurikokoinen käärme lasiterraariossa.]
Kuva 2. Käärme kuuluu yleisimpiin matelijalemmikkeihin. (Kuva: Aleksanteri Ryösö)

Kirjoittajat

Aleksanteri Ryösö on sairaanhoitajaopiskelija LAB-ammattikorkeakoulussa.

Tuula Juvakka toimii LAB-ammattikorkeakoulussa hoitotyön lehtorina.

Lähteet

Green Care Finland. 2021. Eläinavusteiset menetelmät. [Viitattu 15.10.2021]. Saatavissa: http://www.gcfinland.fi/green-care-/menetelmat/elainavusteiset-menetelmat/ 

Kinnunen, A. & Nikkari, P. 2017. Koira auttaa ja ilahduttaa. Duodecim 2017;133(23), 73.

Marvin, G. & Mchugh, S. 2014. Routledge handbook of human-animal studies. New York: Columbia University Press.

Raevaara, T. 2011. Koiraksi ihmiselle. Helsinki: Kustanneosakeyhtiö Teos.

Ryösö, A. 2021. Lemmikkien merkitys psyykkiseen hyvinvointiin. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. [Viitattu 15.10.2021]. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021102218859

.