Etätyön suosio on lisääntynyt entisestään työtehtävien ollessa hoidettavissa yhä joustavammin ajasta ja paikasta riippumatta. Myös perehdytys voidaan toteuttaa täysin virtuaalisesti. Tämä vastaa usein sisällöltään tavallista perehdytystä, mutta vaatii syvällisempää aktiivisuutta sekä perehdyttäjältä että perehtyjältä (Haapakoski ym. 2020, 70). Perehdytyksen tulee olla suunnitelmallinen, uudelle työntekijälle räätälöity prosessi, jossa otetaan huomioon erityisesti organisaatiokulttuuriin sopeuttaminen sekä työympäristöön tutustuminen pelkän työnopastuksen sijaan (Bauer & Erdogan 2011, 51; Harpelund ym. 2019, 9–10).
Prosessiin tulee panostaa sen ollessa yksi merkittävimmistä työvaiheista, sillä se on sidoksissa työntekijän työssä suoriutumisen laatuun sekä organisaatioon sitoutumiseen (Eklund 2018, 34).
Huhmarniemen ja Häkkisen (2023) opinnäytetyössä tutkittiin etänä toimivan toimeksiantajayrityksen työntekijöiden työhyvinvoinnin tilaa sekä kokemuksia etätyön vaikutuksista ja saadusta perehdytysprosessista. Tutkimuksen perusteella selvitettiin, kuinka perehdytyksen avulla voidaan parantaa työntekijöiden työhyvinvointia.
Tulokset osoittivat liian nopean siirtymisen työtehtäviin aiheuttaneen haasteita organisaation toimintatapojen ymmärryksessä sekä yhteenkuuluvuudessa työyhteisöä kohtaan. Etänä toteutettavassa perehdytyksessä tulee panostaa erityisesti toimintatapojen selkeyteen, tiedonkulkuun sekä työyhteisön väliseen kommunikointiin – näiden lähtökohtien ollessa kunnossa työntekijä voi suunnata voimavaransa työn mielekkääksi muokkaamiseen ja siten työn imun kokemuksen tavoitteluun.
Älä jätä ketään oman onnensa nojaan
Etätyössä vapaus lisääntyy, mutta niin lisääntyy vastuukin. Lisääntynyt vastuu ja itsenäinen työskentelypaikka ei kuitenkaan tarkoita, että kaikista haasteista tulisi selvitä omin voimin. Päinvastoin työyhteisön merkitys lisääntyy tuen saamisessa, vaikka se vaatiikin aktiivisempaa otetta sattumanvaraisten käytävä- ja kahvihuonekeskusteluiden vähentyessä.
Vaikka päävastuu yhteisöllisyyden muodostumisessa jää työntekijälle, perehdytyksessä tulisi järjestää mahdollisuuksia jäsenten väliseen tutustumiseen ja luottamuksen rakentumiseen. Huhmarniemen ja Häkkisen (2023) mukaan organisaatioiden tulisi järjestää säännöllisiä vapaamuotoisia tapaamisia, joihin saapumista tulisi painottaa perehdytyksestä alkaen, jolloin niihin osallistuminen tulisi osaksi arkisia käytäntöjä.
Etätyö voi haastaa alusta alkaen myös ymmärryksen organisaation kokonaistoiminnasta, minkä vuoksi perehdytyksessä tulisi uuden työntekijän oman roolin selkeyttämisen lisäksi panostaa myös tietoisuuteen muiden tekemisistä. Siten voidaan ennaltaehkäistä etätyöapatiaa, joka kuvastaa työn merkityksellisyyden heikkenemistä yksinäisyyden tunteen sekä muun työyhteisön työskentelyn epätietoisuuden vuoksi (Sarkkinen 2020).
Kirjoittajat
Krista Häkkinen valmistuu tradenomiksi LAB-ammattikorkeakoulusta keväällä 2023.
Johanna Heinonen toimii LABissa lehtorina ja TKI-asiantuntijana. Erityisesti matkailun kehittäminen, digitaalinen viestintä ja asiakaskokemus ovat hänen sydäntään lähellä, mutta hän on myös kiinnostunut johtamisesta, ihmisten motivoinnista ja sitouttamisesta sekä verkkokoulutuksen haasteista ja mahdollisuuksista.
Lähteet
Bauer, T. & Erdogan, B. 2011. Organizational socialization: The effective onboarding of new employees. APA Handbook of I/O Psychology, Volume 3, 51‒64. Viitattu 10.4.2023. Saatavissa https://www.researchgate.net/publication/285000696_Organizational_socialization_The_effective_onboarding_of_new_employees
Eklund, A. 2018. Tervetuloa meille! Uuden työntekijän perehdytys. 1. painos. Helsinki: J- Impact Oy.
Haapakoski, K., Niemelä, A. & Yrjölä, E. 2020. Läsnä etänä: Seitsemän oppituntia tulevaisuuden työelämästä. E-kirja. Helsinki: Alma Talent Oy.
Harpelund, C., Højberg, M. & Nielsen, K. 2019. Onboarding: Getting New Hires off to a Flying Start. eBook. First edition. United Kingdom: Emerald Publishing Limited.
Huhmarniemi, S. & Häkkinen, K. 2023. Työhyvinvoinnin edistäminen perehdytyksen avulla etäorganisaatiossa. Case: Cerecaptio Oy Ltd. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 11.4.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304135176
Sarkkinen, M. 2020. Torju etätyöapatia, tuunaa työtäsi paremmaksi. Helsinki: Työterveyslaitos. Viitattu 11.4.2023. Saatavissa https://www.ttl.fi/tyopiste/torju-etatyoapatia-tuunaa-tyotasi-paremmaksi
sweetlouise. 2020. Koulu, videoneuvottelu, digitointi. Pixabay. Viitattu 11.4.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/koulu-videoneuvottelu-digitointi-5711987/
