Tilaus-toimitusprosessilla ja sen hallinnalla on yhä tärkeämpi rooli useimmissa yrityksissä (Camerinelli 2009, 2). Prosessin toimivuus korostuu myös urheilualalla, jossa suurin osa tunnettujen urheilubrändien tuotteista valmistetaan Kaukoidässä ja yritysten käyttämät varastot sijaitsevat Euroopassa. Mitä tapahtuu, jos joku tilaus-toimitusprosessin osa-alue ei olekaan enää yrityksen hallittavissa, kuten osittain tapahtui koronan takia keväällä 2021?
Dominoefektimäinen ongelmavyyhti Kaukoidän toimituksissa
Sakin (2009, 23) mukaan toimituksien tulisi olla virheettömiä, oikea-aikaisia ja luotettavia. Korona koetteli monien urheilualalla toimivien yritysten toimitusvarmuutta. Ensimmäisiä haasteita yritykset kohtasivat heti loppuvuonna 2020, kun Kaukoidän tehtaissa jouduttiin huomioimaan koronarajoitukset, eivätkä tehtaat pystyneet toimimaan maksimikapasiteetilla. Alkuvuosi 2021 lisäsi toimitusongelmia, kun vienti Euroopasta Kaukoitään oli koronan takia hyvin vähäistä. Tämä aiheutti sen, että tavarakontit seisoivat Euroopan satamissa, mikä toi mukanaan uuden toimitushaasteen. Kaukoidässä ei ollut riittävästi tavarakontteja, jotta tuotteita olisi voitu toimittaa Eurooppaan. Yrityksille aiheutui lisäkustannuksia, kun tyhjiä kontteja siirrettiin Euroopasta Kaukoitään. Konttipulan takia toimitukset viivästyivät parista viikosta kuukauteen. Kun Kaukoidästä lähtevät konttitoimitukset normalisoituivat, oli Euroopan varastoihin saapumassa samaan aikaan useammalle kuukaudelle tarkoitetut tuotteet. (Pitkänen 2021.) Suezin kanavassa, joka on erittäin tärkeä tavaraliikenteen väylä Euroopan ja Aasian välillä, tapahtunut konttialusonnettomuus maaliskuussa lisäsi toimituksien myöhästymisiä entisestään. Kun tavarakontit vihdoin saapuivat Euroopan satamiin, kesti konttien käsittely sekä tullaustoimenpiteet normaalia pidempään. (Mattila 2021.)
Syntyneiden toimitusongelmien vaikutukset New Balancella
New Balance, yksi maailman tunnetuimmista urheilubrändeistä, joutui osaltaan kärsimään aiheutuneista toimitusvaikeuksista. New Balancen Euroopan keskusvarasto sijaitsee Hollannissa ja suurin osa sinne menevistä tavarakonteista kulkee Euroopan suurimman sataman Rotterdamin kautta, joka oli pahasti ruuhkautunut. New Balancen varastossa ei myöskään pystytty vastaanottamaan niin suuria samanaikaisesti saapuvia tavaramääriä. Varastossa pyrittiin ottamaan käyttöön maksimikapasiteetti ja työvuoroja lisättiin, jotta toimituspainetta saataisiin vähennettyä. Toimitusongelmat eivät kuitenkaan loppuneet siihen, kun tuotteet saatiin lähtemään varastosta asiakkaille. Toimituspaine siirtyi kuljetusliikkeille, joilla ei ollut riittävästi kuljetuskalustoa tuotteiden toimittamiseksi Pohjoismaihin, mikä osaltaan vielä lisäsi tuotteiden myöhästymisiä. (Järvelä & Lehto 2021, 62.)
Suezin kanavaonnettomuuden pitkäkantoiset vaikutukset
Kun asiakkaat vihdoin saivat toimituksensa viikkoja tai kuukausia myöhässä, ajateltiin jo pahimpien toimitushaasteiden olevan ohi. Näin ei kuitenkaan ollut. Suezin kanavaonnettomuuden takia laivat eivät päässeet aikataulussa palaamaan Kaukoitään, joka tulee mahdollisesti aiheuttamaan myöhästymisiä myös jatkossa.
Monet yritykset, myös New Balance, ovat isojen päätösten edessä. Niiden tulee päättää, kuinka katetaan logistiikasta syntyneet miljoonien eurojen lisäkustannukset sekä hallitaan tilaus-toimitusketjua pitämällä kuitenkin asiakkaat ja loppukuluttajat tyytyväisinä.
Kirjoittajat
Anna Järvelä on valmistumassa LAB-ammattikorkeakoulusta digitaaliset ratkaisut koulutusohjelmasta (YAMK). Hän on työskennellyt useita vuosia tunnettujen urheilubrändien maahantuonnissa. Kirjoitushetkellä hän työskenteli New Balance Denmark Aps:n Suomen sivuliikkeessä. Kirjoitus perustuu osittain hänen opinnäytetyöhönsä.
Linnea Sulkanen toimii markkinoinnin lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun liiketoiminnan yksikössä Lahdessa.
Lähteet
Camerinelli, E. 2009. Measuring the value of supply chain linking financial performance and supply chain decisions. Farnham: Gower. [Viitattu 4.6.2021]. Saatavissa: http://web.b.ebscohost.com.ezproxy.cc.lut.fi/ehost/detail/detail?vid=0&sid=f3c69070-3cfd-480a-8065-01a0d3ddd637%40pdc-v-sessmgr02&bdata=JnNpdGU9ZWhvc3QtbGl2ZQ%3d%3d#AN=421319&db=e000xww
Järvelä, A. & Lehto, E. 2021. Tilaus-toimitusprosessin kehittäminen. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, Liiketalous, digitaaliset ratkaisut. Lahti. [Viitattu 4.6.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021061115691
Mattila, R. 2021. Suezin kanavan tukkeutuminen tuntuu Suomessa asti – vaikutuksia rahtikustannuksiin, tuotteiden hintoihin, saatavuuteen ja jopa konttipulaan. Yle Uutiset. [Viitattu 5.6.2021]. Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-11857391
Pitkänen. P. 2021. Konttipula voi näkyä pian kaupan hyllyillä – saattaa iskeä kevään suosikkituotteisiin. IS/Taloussanomat. [Viitattu 15.6.2021]. Saatavissa: Konttipula voi näkyä pian kaupan hyllyillä – saattaa iskeä kevään suosikkituotteisiin – Taloussanomat – Ilta-Sanomat
Sakki, J. 2009. Tilaus-toimitusketjun hallinta – B2B – vähemmällä enemmän. Vantaa: Jouni Sakki Oy.
Kuvat
Kuva 1. Mrcolo. 2019. Kontti tavaroiden aluksen porto rahtialus. Pixabay. [Viitattu 4.6.2021]. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/photos/kontti-tavaroiden-aluksen-porto-4675851/
Kuva 2. PublicDomainPictures. 2013. Domino piiri elementti käsite liiketoiminta. Pixabay. [Viitattu 4.6.2021]. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/illustrations/domino-piiri-elementti-k%C3%A4site-163522/
