Koulutustausta ja kielelliset valmiudet eivät aina kulje käsi kädessä

Maahan muuttaneiden kotoutumisen kannalta keskeistä on tulijoiden suomen taito sekä kieliopetuksen mahdollisuudet. Uuden kielen oppiminen on mutkikas prosessi, johon vaikuttavat monet yksilölliset tekijät (Aalto et al. 2019).

Tutkimuksissa on esimerkiksi tuotu esiin koulutustaustan ja kielen osaamisen välinen yhteys. Koulutustaso vaikuttaa selvästi oppimistaitoihin, muististrategioihin ja ongelmanratkaisukykyyn, joilla on suora vaikutus toisen kielen oppimiseen (Lightbown & Spada 2013).

Hanketyöntekijän kohtaamia yllätyksiä

LAB-ammattikorkeakoulun johtamassa HOT-hankkeessa keskitytään tukemaan kotona lapsiansa hoitavia maahan muuttaneita vanhempia. Pienryhmätoiminnan avulla osallistujille tarjotaan suomen kielen koulutusta ja työpajoja vanhempien terveydestä, hyvinvoinnista, koulutuksesta ja työelämästä (LAB 2024). Ryhmätoiminta alkaa maahan muuttaneiden koulutustaustan ja kielitaidon alkukartoituksella. Tähän mennessä alkukartoituksessa on haastateltu 33 henkilöä, joista on löytynyt yllättäviä piirteitä kielitaidon ja aiemman koulutuksen osalta.

Alkukartoituksessa kohdataan tilanteita, joissa maahan muuttaneiden koulutustausta ei välttämättä vastaakaan heidän kielellistä osaamistaan. On esimerkiksi osallistujia, joilla on korkeakoulutustausta tai ainakin kokemusta korkeakoulutuksesta, mutta haastatteluissa he kertovat haasteista uuden kielen oppimisessa ja sen aktiivisessa käytössä. Toisaalta on hyvin kielitaitoisia henkilöitä, joiden koulutuskokemus päättyi perusopetukseen. Mukana on ollut jopa kirjoitustaidoton sujuvalla puhekielellä pärjäävä henkilö. Esimerkit korostavat, kuinka koulutustausta ja kielitaito voivat olla yllättävän erillisiä tekijöitä maahan muuttaneiden keskuudessa.

Havaitulla eroavaisuudella on selkeä vaikutus ryhmätoiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Tällaiset yllätykset vaativat hankkeen henkilökunnalta joustavuutta. On tärkeää ymmärtää, että koulutustausta ja kielitaito eivät aina kulje käsi kädessä, ja otettava toiminnan suunnittelussa huomioon kunkin yksilön ainutlaatuinen tilanne. Yhden työpajan tai opetustunnin toiminnassa on siis tärkeää käyttää erilaisia opetusmenetelmiä ja toimintatapoja, joista hyötyvät koulutustaustaltaan ja kielitaidoltaan erilaiset osallistujat.

Henkilökohtaisen ohjauksen tarve

Saatu tieto nostaa myös henkilökohtaisen tuen merkitystä. Erityisiä haasteita joko koulutustaustansa tai kielitaitonsa suhteen kokevat maahan muuttaneet tarvitsevat erityistä kielenopetusohjelmaa tai oppimateriaalia, jota ei ole yleensä saatavilla kotoutumiskoulutuksen kautta. Tässä kohtaa hanketoiminta astuu esiin tärkeänä tekijänä tarjoten mahdollisuuksia kehittää ja toteuttaa juuri näitä yksilöllisiä tarpeita vastaavia ohjelmia.

Koulutustaustan ja suomen kielen osaamisen korrelaatio maahan muuttaneilla on monimutkaista ja henkilöiden tilanteet voivat vaihdella suuresti, ja siksi on tärkeää, että tukiohjelmat ja -palvelut pystyvät mukautumaan näihin erilaisiin tarpeisiin tarjoamalla joustavia ja yksilöllisiä ratkaisuja. Maahan muuttaneiden parissa työskentelevien on oltava valmiita kohtaamaan odottamattomia tilanteita. Joustavuus, ymmärrys ja yksilöllinen tuki ovat avainasemassa.

Lähteet

Aalto, E., Mustonen, S., Järvenoja, M. & Saario, J. 2019. Monikielisen oppijan matkassa. Verkkosivusto opettajankoulutukseen.  Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos. Viitattu 6.5.2024. Saatavissa https://monikielisenoppijanmatkassa.fi/kielitaidon-kehitys-ja-arviointi/miten-taito-kehittyy/

LAB. 2024. HOT ‒ Hyvinvointia, osallisuutta ja työtä maahan muuttaneille vanhemmille. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 6.5.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/hot

Lightbown, P. M. & Spada, N. 2013. How languages are learned. Third edition. Oxford Handbooks for Language Teachers. Oxford University Press.

viarami. 2024. Winkler, M. Kirjain, laatat, sana, kirjaimet. Pixabay. Viitattu 14.5.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/kirjain-laatat-sana-kirjaimet-8516698/