Etelä-Karjala tunnetaan tuhansien vuosien pituisesta, vaiheikkaasta historiastaan sekä mielenkiintoisista paikoista ja niihin kytkeytyvistä tarinoistaan. Kulttuuri on maakunnan asukkaiden identiteetin perusta ja vetovoimatekijä, joka kutsuu ja kuljettaa matkailijoita tutustumaan alueeseen ja sen tarinaan (Etelä-Karjalan liitto 2024). Maakunnan kulttuurihistorialle ja paikalliselle elämäntavalle kehyksen muodostavat kaksi luonnon ja maantieteen sanelemaa suurta vaikuttajaa; Suomen suurin järvi Saimaa sekä Venäjän rajan läheisyys, jotka molemmat ovat vuosien varrella vaikuttaneet vahvasti myös alueelle suuntautuvaan matkailuun.
Kulttuuriperintötietoa matkailusektorin hyödynnettäväksi
Etelä-Karjalan kulttuurimatkailu pyrkii erottautumaan laadukkailla, helposti saavutettavilla ja asiakaslähtöisesti paketoiduilla palvelutuotteillaan, joissa kulttuurihistorialliset sisällöt on tehty kansantajuisesti näkyviksi (Etelä-Karjalan liitto 2024). LAB-ammattikorkeakoulun, Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön ja Suomen Erämuseosäätiön yhteisessä Luontokohteiden kulttuuriperinnöstä vetovoimaa rajaseudun matkailuun -hankkeessa (LAB 2024) edistetään tätä popularisoimalla ja visualisoimalla alueen luontokohteiden kulttuuriperintöön liittyviä sisältöjä.
![[Alt-teksti: piirroskuva järvestä, jonka luodolla lepää saimaannorppa, veneilijä havaitsee norpan etäämpää.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2024/05/418_2024_Kulttuuriperinnon-popularisointi_1-1024x608.jpg)
Imatralle valtakunnallista eräkulttuurin vastuumuseota valmisteleva Suomen Erämuseosäätiö kerää hankkeessa digitaalisesti, haastatteluin ja tapahtumien yhteydessä eräkulttuuriin liittyvää kulttuuriperintötietoa ja tarinoita. Näistä materiaaleista tullaan tuottamaan hankkeessa ns. tarinapankki, johon kootaan kiinnostavimmat tarinat helposti saavutettavaksi ja hyödynnettäväksi matkailun kehittämisessä (Tuomi 2024).
Kuvituksia maastotietoon ja inspiraatiota tuotteistamiseen
Hankkeessa on tuotettu popularisoituja ja visualisoituja tulkintoja muun muassa haastatteluissa esille nousseista, ympäristöön liittyvistä tarinoista. Popularisoinnin ideana on paitsi tehdä tarinat kansantajuisemmiksi myös ”herättää ne henkiin”, minkä toivotaan innostavan alueen yrittäjiä hyödyntämään tarinoita sekä niiden visualisointeja matkailupalvelutuotannossaan.
![[Alt-teksti: piirroskuva talvisesta järvenrannasta, jolla seisoo miehiä vaihtamassa suurikokoisia kaloja keskenään.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2024/05/418_2024_Kulttuuriperinnon-popularisointi_2-1024x602.jpg)
Tarinoiden kokoaminen hankkeessa jatkuu syksyyn 2024 asti, mutta jo nyt on selvää, että myös näissä materiaaleissa nousee keskeisinä esille tämän artikkelin alussa mainittu Etelä-Karjalan kulttuurihistorian kehys eli tarinoista suurin osa liittyy Saimaan luontoon tai Venäjän rajan läheisyyteen.
Kirjoittaja
Päivi Tommola toimii LAB-ammattikorkeakoulussa projektipäällikkönä Luontokohteiden kulttuuriperinnöstä vetovoimaa rajaseudun matkailuun -hankkeessa.
Lähteet
Etelä-Karjalan liitto. 2024. Uusinajattelijoiden kulttuurimaakunta. Etelä-Karjalan maakunnan ja Lappeenrannan kaupungin kulttuuristrategia vuoteen 2027. Viitattu 24.4.2024. Saatavissa https://liitto.ekarjala.fi/wp-content/uploads/sites/2/2021/03/Uusinajattelijoiden-kulttuurimaakunta-diat.pdf
LAB. 2024. Luontokohteiden kulttuuriperinnöstä vetovoimaa rajaseudun matkailuun -hanke. Viitattu 24.4.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/luontokohteiden-kulttuuriperinnosta-vetovoimaa-rajaseudun-matkailuun
Tuomi, I. 2024. Erämuseo. Valtakunnallinen erämuseo ja Etelä-Karjalan luontokulttuuri matkailun edistäjinä. Webinaariesitys 17.5.2024. Luontokohteiden kulttuuriperinnöstä vetovoimaa rajaseudun matkailuun -hanke. Suomen Erämuseosäätiö. Julkaisematon.
