Opetushallituksen rahoittamassa LAB-ammattikorkeakoulun toteuttamassa Vakautta varhaiskasvatukseen -hankkeessa 1.9.2020−31.12.2021 (LAB 2021) haettiin ratkaisuja varhaiskasvatuksen haastaviin kasvatustilanteisiin tunne- ja traumatietoisuutta lisäävällä päiväkotien henkilökuntien tiimivalmennuksella.
Tämä artikkeli käsittelee keinoja, joilla ohjaajat rakentavat draaman avulla turvallisen ja vuorovaikutteisen ilmapiirin verkkotyöpajoissa.
Ensimmäiseksi luotiin kiireetön ja salliva ilmapiiri
Verkkotyöskentelyn aluksi on tärkeää tarjota työn touhusta ryntääville osallistujille hengähdystauko ennen yhteisen työskentelyn aloittamista.
Verkkotyöpajassa kasvattajatiimit kertasivat lähimenneisyyden tunteikkaita joko aikuisten tai lasten välisiä vuorovaikutustilanteita. Tiimit rakensivat case-työskentelynä kaikille verkkotyöpajaan osallistujille katsottavaksi ja kuunneltavaksi draamallisen tarinan, jota näytelmäksikin sai sanoa.
Toiseksi hyödynnettiin vertaistukea ja toisten kokemuksia
Öystilän (2019) mukaan draamatyöskentely ja siihen liitetty itsereflektio auttavat osallistujia tulemaan tietoisemmiksi myös ennakkoajatuksistaan, asenteistaan ja peloistaan. Empatiakykyä on mahdollista kehittää eläytymällä toisen ihmisen asemaan ja näin löytää luovasti uusia merkityksiä toiminnalle. Omien ja toisten tunteiden kuuntelu luo pohjaa yhteiselle draamaprosessille, arjen hetkien kuvauksille, jossa työntekijät voivat lisätä itsetuntemustaan sekä tarkastella ikään kuin ”ulkopuolisen roolissa” omaa sekä tiiminsä toimintaa. (Öystilä 2019, 141−145.)
Tiimien esityksissä oli usein pääosassa tunnekaappauksen vallassa taisteleva pieni ihminen – uloslähtö ei huvittanut, kaveri oli satuttanut tai leikit piti lopettaa kesken.
Aikuisen vastuulla on tukea ja toimia kanssasäätelijänä silloin, kun tunnekaappaus valtaa etuotsalohkon kypsymättömyydestä johtuen lapsen mielen ja kehon. (Sajaniemi ym. 2015, 27−38.)
Kolmanneksi vahvistettiin lisää turvallista, toiminnallista oppimisilmapiiriä
Verkkotyöpajassa, jossa aiheena ovat tunteet ja traumat, on siis ensiarvoisen tärkeätä saada rakentumaan turvallinen ilmapiiri.
Työpajoihin osallistujien case-tarinoissa tuli esiin koskettavia aikuisten tunnekokemuksia; lohduttamista, kiirettä ja työhön väsymistä. Tiimit käyttivät taitavasti draamatyöskentelyyn soveltuvia menetelmiä; esityksiä etäännytettiin ja samalla syvennettiin musiikilla, kuvilla, leluilla ja muulla rekvisiitalla.
Esityksen jälkeen keskusteltiin tiimien kanssa käytetyistä menetelmistä ja palautettiin mieleen hankkeessa esiteltyä uutta tutkimustietoa. Näin löydettiin konkreettisia tuoreita keinoja kuormittaviin arjen tilanteisiin. Myötätuntoinen suhtautuminen lapsia, itseä sekä työkaveria kohtaan nousi myös jälkipuinneissa esille.
Kirjoittaja
Tiina Vaara toimii luovien ja toiminnallisten menetelmien kouluttajana sekä varhaiskasvatuksen lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa. Hän oli yhtenä verkkotyöpajojen ohjaajana Vakautta varhaiskasvatukseen -hankkeessa.
Lähteet
LAB. 2021. Vakautta varhaiskasvatukseen – kasvattajatiimin tunnetietoisuus lapsen hyvinvoinnin tukena. Hanke. [Viitattu 30.12.2021]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/vakautta-varhaiskasvatukseen-kasvattajatiimin-tunnetietoisuus-lapsen-hyvinvoinnin-tukena
Sajaniemi, N., Suhonen, E., Nislin, M. ja Mäkelä, J. 2015. Stressin säätely. Kehityksen, vuorovaikutuksen ja oppimisen ydin. Jyväskylä: PS-kustannus.
Öystilä, S. 2019. Draaman mahdollisuudet ohjaustyösää. Teoksessa: Karjalainen, A-L. (toim.) Luovan toiminnan työtavat. Käsikirja Sosiaali- ja terveysalalle. Keuruu: PS-kustannus.
Kuvat
Kuva 1. Guillaume, A. 2019. Silhouette, Teenagers. Unsplash. [Viitattu 30.12.2021]. Saatavissa: https://unsplash.com/s/photos/play
