Kyläpodcastit nuorten aikuisten houkuttelijana 

Suomessa on jo vuosikymmenten ajat seurattu muuttoliikennettä, joka houkuttelee nuoria maalta kaupunkeihin. Onko kyseessä vääjäämätön megatrendi vai voivatko tyhjenevät kylät jarrutella ilmiötä? Kylien tekemät podcastit eli kyläpodcastit voisivat olla yksi keinoista saada useammat nuoret kiinnostumaan maaseutuasumisesta. 

Maaseutu mahdollistaa toiveita 

Maaseudun voi olla vaikea haastaa kaupungin suurimpia vetovoimatekijöitä, joita nuorten aikuisten mielestä ovat työ- ja opiskelumahdollisuudet sekä viihde ja kulttuuri (AFRY 2021, 7). Itsenäistyvät ja opiskeluiden perässä muuttavat 18–23-vuotiaat ovatkin erityisen vilkas muuttoryhmä. Toisaalta osa nuorista aikuisista elää jo vakiintuvaa työ- ja lapsiperhevaihetta, jolloin muuttoliikevirta kohdistuukin päinvastaisesti väljemmille alueille. (Helminen ym. 2021, 62.)  

Maaseutu pystyy vastaamaan moniin perinteisen asumisen ihanteisiin, joita alle kolmekymmentävuotiaat hakevat: turvallisuutta, rauhallisuutta, luonnonläheisyyttä ja meluttomuutta. Vaikka omistusasuminen on vähentynyt 2000-luvulta alkaen, haaveilee valtaosa nuorista edelleen oman asunnon hankkimisesta. (Aho ym. 2021, 91, 101.) Maaseudun kannalta lupaavalta vaikuttaa myös nuorten huomattava kiinnostus etätyötä kohtaan (AFRY 2021, 18). 

Nuoret suosivat podcasteja 

Podcastit ovat verkossa julkaistavia audiotallenteita, joita kuulija voi oman aikataulunsa mukaan kuunnella suoraan alustalla tai lataamalla sen omalle laitteelleen (Utriainen 2018). Podcasteja kulutetaan muiden audiomedioiden, kuten musiikin ja äänikirjojen, kanssa samalla tavalla: mitä nuorempi kuuntelija, sitä enemmän kuunnellaan. Ainoa poikkeus on FM-radio, jota suosivat päinvastaisesti vanhemmat ikäryhmät. (Nepa 2023, 10.) 

[Alt-teksti: Nainen istuu joukkoliikennevälineessä ja katsoo ikkunasta ulos kuulokkeet päässä. Taustalla kaupunkimaisema.]
Kuva 1. Podcastit ovat etenkin nuorten aikuisten suosima audiomedia. (Cottonbro studio 2021) 

Vuonna 2022 podcasteja viimeisen 3 kuukauden aikana oli kuunnellut tai sen oli ladannut kaikista ikäryhmistä eniten 16–24- ja 25–34-vuotiaat. Podcast oli tavoittanut heistä jopa kaksi kolmesta, kun taas koko väestön tasolla puhutaan kolmanneksen kattavuudesta. (Suomen virallinen tilasto 2023.) Myös viikoittaisia kuunteluminuutteja tarkastellessa nuoret (15–29-vuotiaat) sijoittuvat tilaston kärkeen noin kolmen tunnin kuuntelulla (RadioMedia 2020, 11). 

Case Hämeen Kylät ry 

Kyllönen (2023) selvitti kyläpodcastin toteuttamismahdollisuuksia Hämeen Kylät ry:n käyttöön. Taustatutkimuksena hyödynnettiin 18–35-vuotiaille suunnattua kyselytutkimusta sekä valikoitujen podcastien bechmarkingia. Nuorten kuuntelumotiivit olivat yhteneväiset muun väestön kanssa, podcastien parissa halutaan viihtyä ja oppia myös jotain uutta (Kyllönen 2023; Nepa 2023, 23). Kyläpodcast aiheiksi valikoituivat maaseudun tulevaisuus, maalle muuttajan tarina sekä kylähistoria. Toimivaksi podcast-formaatiksi valittiin kahden juontajan malli, jossa hostit keskustelevat aiheista pääsääntöisesti keskenään. Podcastin ykkösosa toteutettiin taustatutkimuksen pohjalta. (Kyllönen 2023.)

Linkki Hämeen kylillä -jaksoon.  (Linkki 1)

Kirjoittajat 

Iida Kyllönen on valmistumassa restonomiksi (AMK) LAB-ammattikorkeakoulun matkailuliiketoiminnan koulutuksesta. 

Taina Orpana työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa liiketalouden lehtorina ja tuottaa vuosittain useamman podcastin yhteistyössä kampuksella toimivan LiMu-radion kanssa. 

Lähteet 

AFRY. 2021. Tulevaisuuden kaupungit. Kyselytutkimus. Viitattu 9.12.2023. Saatavissa https://afry.com/sites/default/files/2021-10/tulevaisuuden_kaupungit_-kyselytutkimuksen_raportti.pdf 

Aho, P., Myllymäki, T., Sandqvist, S. & Strandell, A. 2021. Nuorten asuminen 2020. Kyselytutkimus. Ympäristöministeriön julkaisuja 2021:8. Helsinki: Ympäristöministeriö. Viitattu 9.12.2023. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162899/YM_2021_08.pdf?sequence=1&isAllowed=y 

Cottonbro studio. 2021.Kaupunki, nainen.  Pexels. Viitattu 8.12.2023. Saatavissa https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/kaupunki-naine-katu-istuminen-6686278/ 

Helminen, V. Nyberg, E., Tiitu, M., Rehunen, A., Strandell, A., Nurmio, K., Saastamoinen, U. & Laurila, J. 2021. Kestävän yhdyskuntarakenteen jäljillä – näkökulmia ja ratkaisuja kaupunkien ja maaseutujen suunnittelun haasteisiin. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 15/2021. Viitattu 9.12.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-5411-9 

Kyllönen, I. 2023. Kyläpodcast. Case: Hämeen Kylät ry. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lahti. Viitattu 8.12.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121236403 

Nepa. 2023. Näin suomalainen kuuntelee – Digiaudiotutkimus 2023. Viitattu 8.12.2023. Saatavissa https://radiomedia.fi/tutkimukset/nain-suomalainen-kuuntelee-digiaudiotutkimus-2023/ 

RadioMedia ry. 2020. Podcast, podcast – tutkimus podcastien kuuntelusta helmikuussa 2020. Tutkimuksen toteuttanut Norstat. Viitattu 8.12.2023. Saatavissa https://radiomedia.fi/tutkimukset/podcast-tutkimus-2020/ 

Suomen virallinen tilasto. 2023. Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö sukupuolen ja ikäluokan mukaan, 2013–2022. Helsinki: Tilastokeskus. Viitattu 8.12.2023. Saatavissa https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__sutivi/statfin_sutivi_pxt_13ud.px/ 

Utriainen, R. 2018. Tunnetko jo podcastin? Viitattu 8.12.2023. Saatavissa https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Vinkit/Tunnetko_jo_podcastin(127357) 

Linkit 

Hämeen kylät ry. 2022. Hämeen kylillä. YouTube. Viitattu 12.12.2023. Saatavissa https://youtu.be/QJWaga0JKVI?si=69gEgDAwO1SNrvk9